Herkullista keskiviikkoiltaa ihanat lukijat! Tänään on kaivattu hieman lohturuokaa kaiken arkihässäkän ja flunssanpoikasten keskellä. Tuntuu, että ympärillä on vähän jokainen jonkinlaisen vatsakivun, influenssan, kuumeen tai muun taudin kourissa, ja pidän täällä sormia ristissä, ettei oma kurkkukipu äidy tästä pahemmaksi. Mustaherukkamehun keittoon siis - kohta.

Sitä ennen iltapalamme, joka löytyi Helsingin Sanomista muutama viikko sitten. Bongasimme mieheni kanssa kummatkin tämän saman reseptin tahoillamme ja olin juuri lähettämässä sitä iltapalaehdotukseksi, kun sähköpostiin ponnahti viesti ja linkki: "Tää vois olla tosi hyvää!" We are so meant to be -  jopa reseptibongareina! :)

Korvasin alkuperäisen ohjeen aurinkokuivatun tomaatin tuoreella ja lisäsin vielä rucolaa joukkoon. Hyvää tuli, suosittelen!

Cheddarjuustosandwich

4 kpl

8 viipaletta rapeakuorista maalaisleipää
4 viipaletta ilmakuivattua kinkkua
1 tomaatti
kourallinen rucolaa
125 g cheddarjuustoa

1 pieni punasipuli
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl balsamiviinietikkaa
1 rkl hunajaa
1/2 tl suolaa

Paistamiseen
3 rkl voita
1-2 valkosipulinkynttä

Marinoi ensin punasipulit. Kuori ja viipaloi punasipuli mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi. Sekoita kulhossa oliiviöljy, balsamiviinietikka, hunaja ja suola. Lisää sipulit ja anna maustua 10-15 minuuttia.

Levitä leipäviipaleen päälle ilmakuivattua kinkkua, ohueksi viipaloitua tomaattia, rucolaa, balsamicosipulia ja viipaloitua cheddarjuustoa (juustoa saa olla reilusti). Aseta toinen leipäviipale kanneksi ja paina tiukasti yhteen.

Kuori ja viipaloi valkosipulinkynsi / -kynnet. Sulata voi paistinpannulla ja lisää pannulle valkosipuliviipaleita. Paista enintään kaksi leipää kerrallaan noin 3 minuuttia per puoli. Peitä pannu paistamisen aikana kannella tai alumiinifoliolla, jotta juusto ja täytteet lämpenevät leivän sisällä.


Omat valkosipuliviipaleeni (ja jälkimmäisten leipien pohjat) kärähtivät paistamisen aikana aivan pikimustiksi, joten suosittelen tarkkailemaan pannun lämpötilaa paistamisen aikana. Voi ja valkosipuliviipaleet kannattaa myös vaihtaa ennen seuraavan leipäsatsin paistamista, jotta rapeaan pintaan tulee herkullinen, ei-palanut, valkosipulin maku :) Muuten leivät onnistuivat erinomaisesti ja maistuivat suuri sopivan rasvaisilta ja suolaisilta. Olut olisi ollut poikaa...

Liian usein suolaiset piiraat ja leivonnaiset jäävät vain vierasvaraksi tai kahvipöydän tarjottaviksi. Viime viikolla iltapalavaihtoehtoja pohdiskellessani keksin yhtäkkiä piilottaa jääkaapin antimia suolaiseen piirakkaan. Tarkoitus oli ostaa kauppareissulla valmis pakastepiirakkataikina, mutta - onneksi - unohdin taikinan kaupan pakastealtaaseen ja tein piirakkataikinan siis pitkästä aikaa itse. Ja totesin sen olevan paljon nopeampaa ja helpompaa kuin mitä olinkaan muistanut! Pohja onnistui maun puolestakin erinomaisesti.

Piirakasta riitti hyvin pariksi illaksi ja kevyt punakaali-rucolasalaatti teki sille seuraa toisena iltana.

Iltapalapiirakka

125 g voita tai margariinia
2,5 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
1/2 dl kylmää vettä

200 g palvikinkkua
3 dl juustoraastetta
1 suippopaprika
pari kourallista tuoretta pinaattia
3 kananmunaa 
1 prk smetanaa
1,5 dl ruokakermaa
mustapippuria
1/2 dl hienonnettua persiljaa

Nypi vehnäjauhot ja suola pehmeään rasvaan. Lisää vesi nopeasti kädellä vaivaten. Taputtele taikina voidellun piirakka- tai uunivuoan pohjalle ja reunoille.

Levitä kuutioitu kinkku sekä puolet juustoraasteesta pohjan päälle. Kuutioi paprika ja hienonna tuoretta pinaattia hieman pienemmäksi. Levitä kinkkukuutioiden ja juustoraasteen päälle. Sekoita kananmunat, smetana ja ruokakerma keskenään ja lisää joukkoon mustapippuria sekä hienonnettua persiljaa. Kaada vuokaan. Ripottele päälle vielä loput juustoraasteesta.

Kypsennä piirakkaa 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia.


Kaupasta on nykyään hirvittävän vaikeaa päästä ulos ilman hurmaavan värisiä tulppaanikimppuja. Tulpaanit ovat ihan lempikukkiani, ja lähi-Prisma on myynyt niitä viime aikoina huippuhalpaan hintaan, kolmekymmentä kukkaa kympillä. Pakko saada!

Keltainen viestii ihanasti keväästä - enää kolme päivää viimeistä virallista talvikuukautta jäljellä! :)

Mikä on lounasruoka, joka ei petä koskaan?

Iso, värikäs ja herkullisia täytteitä täynnä oleva salaatti. Lounassalaattiin en ole vielä kyllästynyt, vaikka sitä tulee puputettua lähes joka arkipäivä. Ehkä siksi, että täytteitä voi vaihdella mielensä mukaan. Ja myös siksi, että salaatin kanssa annan itselleni aina luvan napata siivun tai pari leipää, omaa suosikkiani!

Huomaan itse, että jos arkilounaalla tulee syötyä yhtään raskaampaa ateriaa, niin työnteko ruoan jälkeen on tuplasti haasteellisempaa. Koko kroppa tuntuu ihan vetämättömältä, silmäluomet alkavat painua ja keskittymiskyky herpaantuu. Pitää tsempata huomattavasti enemmän, jotta jaksaa painaa samalla tavalla kuin ennen lounasta. Salaatin kanssa tätä ongelmaa ei yleensä ole, vaan olo pysyy suhteellisen kevyenä ja energisenä.

Siksi salaatti toimii. Aina. Broilerilla, fetalla, mozzarellalla, katkaravuilla, avokadolla, vuohenjuustolla, lohella... Päälisuketta voi vaihdella mielensä mukaan, ja aina maistuu himpun verran erilaiselta. Tänään päädyin tonnikalaan.

Millainen on sinun lounasherkkusi? Jos tykkäät salaateista, niin millaisia täytteitä itse suosit?


Ja sitten vielä pieni muistelutuokio salaatteihin liittyen. Kymmenisen vuotta sitten asuin muutaman kuukauden Etelä-Englannissa, jossa tutustuin brittien ruokaherkkuihin (joita voisin muuten muistella joku kerta ihka omassakin postauksessa). Anyway, brittiruoka ei mielestäni ole lainkaan niin huonoa, kuin miten sitä parjataan. Mutta salaattia siellä ei osata syödä. Ei todellakaan. Salaatti on (tai oli ainakin tuolloin) perinteisissä brittiruoissa lähinnä lautasen koriste. Kiinnitin huomiota, miten lähes poikkuksetta jokainen salaatinlehti, kurkkuviipale ja tomaatinpuolikas jäi paikallisilta syömättä, kun vieressä oli kasa Shepherd's pieta tai rasvasta tiriseviä ranskanperunoita. Ilmeisesti ne kuvittelivat, että kokki oli laittanut nuo vihreät elementit lautaselle vain silmän iloksi :)

Toki salaattejakin Englannissa syödään ja ruokalista ja -tottumukset riippuvat kovasti ravintolasta tai perheestä. Ja ovat saattaneet kymmenessä vuodessa muuttuakin. Silloin paikallista lounasherkkua ei kyllä kovin salaattiseksi voinut kutsua - se oli vaalea kolmiopaahtoleipä ja sipsipussi! :)

Päärynä-rahkapannukakku

3 kananmunaa
8 dl maitoa
4,5 dl vehnäjauhoja
2 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 tl suolaa
1/2 tl jauhettua kardemummaa
40 g voita
250 g maitorahkaa
2 päärynää
ruokokidesokeria

Vatkaa munat kulhossa ja sekoita joukkoon 2 dl maidosta. Vatkaa jauhot joukkoon desi kerrallaan. Lisää sokerit, suola ja kardemumma ja lopuksi loppu maito hyvin sekoittaen. Anna taikinan turvota puolisen tuntua. Sulata sillä aikaa rasva ja lämmitä uuni 225 asteeseen.

Sekoita taikinaan vähän jäähtynyt rasvasula sekä maitorahka ja kaada voidellulle, reunalliselle uunipellille tai kahteen pienempään uunivuokaan, jolloin pannarista tulee hivenen paksumpaa. Paista uunissa 10 minuuttia.

Leikkaa kuorituista päärynöistä ohuita viipaleita. Ota hieman kypsynyt pannari uunista ja levitä päärynäviipaleet pannukakun pinnalle. Ripottele päälle hieman ruokokidesokeria. Jatka kypsennystä vielä 10-20 minuuttia, kunnes pannukakun pinta on kauniin ruskea.

Tarjoile kermavaahdon kera.

Perjantai-ilta kotona, Voice of Finlandia ja kotitekoista burgeria. Voiko parempaa olla! Meillä burgeria tehdään tosi usein perjantaisin ja melko lailla aina ruisleivällä. On muka vähän niin kuin terveellisempää.

Tällä kertaa avoburgeriin pääsi jauhelihapihvin ja ruisleivän kaveriksi jääsalaattia ja babypinaattia, tomaattisiivuja, cheddarjuustoa, punasipulin renkaita sekä lime-valkosipulimajoneesia. Olipa hurrrjan, hurrjan hyvää!!

Niin, ja tuo jauhelihapihvihän ei oikeasti tarvitse mitään muuta kuin sen itse jauhelihan (150-200 g per syöjä), josta muotoillaan taputellen pihvi, ja kummallekin puolelle ronskisti suolaa ja mustapippuria. Pannulle paistumaan ja maailman paras jauhelihapihvi on valmis! Ja maistuu muuten juuri siltä, miltä pitääkin. Jauhelihalta. :)

Lime-valkosipulimajoneesi

1/2 dl kevytmajoneesia
1/2 dl turkkilaista jogurttia
1 valkosipulinkynsi
1/2 limen mehu
limen kuorta raastettuna

Sekoita majoneesi ja turkkilainen jogurtti keskenään. Purista joukkoon valkosipulinkynsi ja limen mehu. Sekoita. Raasta joukkoon vielä limen kuorta makusi mukaan.

Miten onnelliseksi ihminen voikaan tulla ihka uudesta lampusta? Voin kertoa, että erittäin erittäin onnelliseksi! :)

Olemme etsineet olohuoneeseen valaisinta herra ties kuinka kauan. Vanhan lattiavalaisimen valossa kun hädin tuskin näki päivän postin lukea. Lisäksi se oli vino. Ja muutenkin ehkä vähän aikansa elänyt.

Lattiavalaisimen löytäminen on kuitenkin ollut yksi vaikeimmista projekteista pitkään aikaan, ja juuri sopivaa lamppua on etsitty kivien ja kantojen alta (= huonekaluliikkeestä jos toisestakin, ja useampaan otteeseen). Kaikki tarjolla olleet valaisimet ovat olleet joko liian isoja tai liian pieniä tai oudon muotoisia tai väärän mallisia. Tai liian kallista designia. Tai muuten vaan silmää miellyttämättömiä.

Loppujen lopuksi uusin sisustuselementtimme löytyi sitten Ikeasta. Uuden valaisimen myötä oma koti tuntuu taas hurjasti paljon kotoisemmalta, viihtyisämmältä ja lämpöisemmältä. Ja tietysti valoisammalta. Erityisesti tuo nojatuolinnurkka.

 

Halloumikanaa bataattipedillä

1 iso bataatti

Aamupalalla maustamatonta jogurttia, Fitness-muroja ja pakkasen pohjalta punaherukoita. Tänään avattu herukkapurkki taisi olla viimeinen laatuaan, vielä löytyy viime kesän jäljiltä pari purkkia mansikoita ja mustaherukoita. Ja olisiko oman lähimetsän mustikkasatokin vielä koskematta? Eli se yksi pakasterasia, jonka jaksoin kerätä :)

Sitten ne on loppu! Ja seuraavaan marjakauteen vielä useampi kuukausi aikaa!! Miten mun aamupalamarjat millään riittää sinne saakka?!?

Ensi kesänä säilötään sitten niin, että pakkanen pursuaa...

Tilastojen mukaan helmikuu on vuoden kylmin kuukausi. Näin toteaa meteorologi Miina Manninen, joten eipäs vielä hoppuilla niiden kevätodottelujen kanssa! :) Lunta tupruttaa tupaan niin ettei paremmasta väliä, joten taitaa tätä talvea vielä olla jonkun matkaa edessä. Tosin koko ajan valoisammaksi muuttuvat kotimatkat vihjailevat, että tästäkin pimeyskaudesta taidetaan selvitä voittajina. Jihuu!!

Kevätkelejä odotellessa maistuu lämmittävän tulinen jauhelihakeitto. Chili tuo sopivasti potkua kylmemmälläkin säällä ja tomaatti pehmentää makuja. Päälle runsaasti persiljaa ja voilà, mitä herkkua!

Tomaattinen chili-jauhelihakeitto

1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
400 g jauhelihaa
suolaa ja mustapippuria
5-6 perunaa
2-3 porkkanaa
1 palsternakka
pala purjoa
1 prk yrttitomaattimurskaa
1 l vettä
1 lihaliemikuutio
2 tl kuivattua timjamia
1-2 tl chilijauhetta
2 rkl sweetchili-kastiketta

hienonnettua persiljaa

Kuullota hienonnetut sipulit paistinpannulla. Lisää jauheliha. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Siirrä kypsynyt sipuli-jauhelihaseos isoon jattilaan.

Pilko perunat, porkkanat sekä palsternakka kuutioiksi ja hienonna purjo. Lisää kattilaan. Kaada joukkoon yrttitomaattimurska sekä vesi. Ripottele mukaan lihaliemikuutio, timjami ja chilijauhe. Anna keiton kiehua hiljalleen, kunnes juurekset ovat kypsiä. Tässä menee juureskuutioiden koosta riippuen noin puolisen tuntia.

Mausta keitto loppuvaiheessa sweetchili-kastikkeella ja tarkista maut. Voit tarvittaessa lisätä vielä suolaa tässä vaiheessa. Koristele keitto lopuksi hienonnetulla persiljalla.

Keittoa voi tehdä tarvittaessa vieläkin isomman satsin kerrallaan. Maku vain paranee, kun keitto saa maustua yön yli jääkaapissa. Tästä määrästä riittää noin neljään annokseen.