Pettämätön lounasherkku

Mikä on lounasruoka, joka ei petä koskaan?

Iso, värikäs ja herkullisia täytteitä täynnä oleva salaatti. Lounassalaattiin en ole vielä kyllästynyt, vaikka sitä tulee puputettua lähes joka arkipäivä. Ehkä siksi, että täytteitä voi vaihdella mielensä mukaan. Ja myös siksi, että salaatin kanssa annan itselleni aina luvan napata siivun tai pari leipää, omaa suosikkiani!

Huomaan itse, että jos arkilounaalla tulee syötyä yhtään raskaampaa ateriaa, niin työnteko ruoan jälkeen on tuplasti haasteellisempaa. Koko kroppa tuntuu ihan vetämättömältä, silmäluomet alkavat painua ja keskittymiskyky herpaantuu. Pitää tsempata huomattavasti enemmän, jotta jaksaa painaa samalla tavalla kuin ennen lounasta. Salaatin kanssa tätä ongelmaa ei yleensä ole, vaan olo pysyy suhteellisen kevyenä ja energisenä.

Siksi salaatti toimii. Aina. Broilerilla, fetalla, mozzarellalla, katkaravuilla, avokadolla, vuohenjuustolla, lohella... Päälisuketta voi vaihdella mielensä mukaan, ja aina maistuu himpun verran erilaiselta. Tänään päädyin tonnikalaan.

Millainen on sinun lounasherkkusi? Jos tykkäät salaateista, niin millaisia täytteitä itse suosit?


Ja sitten vielä pieni muistelutuokio salaatteihin liittyen. Kymmenisen vuotta sitten asuin muutaman kuukauden Etelä-Englannissa, jossa tutustuin brittien ruokaherkkuihin (joita voisin muuten muistella joku kerta ihka omassakin postauksessa). Anyway, brittiruoka ei mielestäni ole lainkaan niin huonoa, kuin miten sitä parjataan. Mutta salaattia siellä ei osata syödä. Ei todellakaan. Salaatti on (tai oli ainakin tuolloin) perinteisissä brittiruoissa lähinnä lautasen koriste. Kiinnitin huomiota, miten lähes poikkuksetta jokainen salaatinlehti, kurkkuviipale ja tomaatinpuolikas jäi paikallisilta syömättä, kun vieressä oli kasa Shepherd's pieta tai rasvasta tiriseviä ranskanperunoita. Ilmeisesti ne kuvittelivat, että kokki oli laittanut nuo vihreät elementit lautaselle vain silmän iloksi :)

Toki salaattejakin Englannissa syödään ja ruokalista ja -tottumukset riippuvat kovasti ravintolasta tai perheestä. Ja ovat saattaneet kymmenessä vuodessa muuttuakin. Silloin paikallista lounasherkkua ei kyllä kovin salaattiseksi voinut kutsua - se oli vaalea kolmiopaahtoleipä ja sipsipussi! :)