Kävimme kesälomalla pyörähtämässä Kööpenhaminassa. Edellisestä kerrastani kyseisessä kaupungissa oli ehtinyt kulua jo 13 vuotta, joten muistikuvat olivat hatarat. Pieni Merenneito, Nyhavnin satama ja Tivoli. Nämä klassikkokohteet katsastimme toki tälläkin kertaa, mutta neljään päivään mahtui paljon muutakin. Kaksivuotiaan kanssa matkustaessa tahti on vähän verkkaisempi eikä päivään voi ahtaa tuntitolkulla nähtävyyksissä laahustamista, jotta pikkureissaajakin pääsee tekemään jotain muuta kuin istumaan rattaissa. Ehdimme kuitenkin tehdä ja nähdä paljon ja jäi olo, että Kööpenhaminassa olisi riittänyt tutustuttavaa vielä useammaksikin päiväksi.

Aloitetaan tärkeimmästä. Ruoasta siis. Kyselin matkaa varten joitain ravintolavinkkejä, mutta emme reissun päällä suorittaneet niitä mitenkään orjallisesti. Loppupeleissä taisimme käydä vain kahdessa etukäteen tsekkaamassani ruokapaikassa. Kööpenhaminassa ei näyttänyt olevan vaikeaa löytää hyvää ja viihtyisää ravintolaa, niitä riitti keskustan tuntumassa lähes joka kadulle. Ensimmäisenä iltana kävimme nauttimassa erinomaiset burgerit Cock's & Cow'ssa.


Söimme ravintolan sisäpihalla, joka oli oikein viihtyisä ja tunnelmallinen. Alkuun tilaamamme Passion Pitcher -drinkkikannu maistui raikkaalle ja burgerit veivät kielen mennessään. Pihvi oli kertakaikkisen maukas ja erityisesti Sweet American -hampurilaissämpylä keräsi pöytäseurueessamme kehuja. Palvelu oli ehkä hieman hidasta eikä mitenkään mieleenjäävän ystävällistä, mutta kokonaisuudessaan siis hyvä kokemus. Suosittelen.


Seuraavana päivänä suuntasimme pitkän aamupäiväkävelyn jälkeen joen toiselle puolelle, Kööpenhaminan Street Food -markkinoille. Kyseessä on vanha halli, joka on täynnä erilaisia kojuja, joista voi ostaa tuoretta katuruokaa laidasta laitaan. Burgeria, pizzaa, marokkolaista, brasilialista, tacoja, falafelia, pannukakkuja, juustokakkuja, drinkkejä, erikoiskahveja... Paikka on tällaiselle ruoan fanittajalle melkoinen taivas! Teki mieli kokeilla vähän kaikkea. Söin itse pulled pork burgerin ja jälkkäriksi suklaa-banaanipannaria. Muut maistelivat muun muassa falafelia ja pastaa. Juomiksi otimme mojitoja eri mauilla. Oh my!

Ruoka oli tosi hyvää, mutta ehkä vielä parempaa oli vaan paikan yleinen fiilis. Se rentous ja chillaus, jolla porukka pöytien ääressä ja aurinkotuoleissa lojui, kävi hakemassa välillä jotain juomaa tai ruokaa ja nautti päivästä. Tätä Suomeen lisää, kiitos! Lapsen kanssa kokemus ei ollut toki ihan yhtä chilli, kun jonottaminen kesti, piti hakea neidin ruoka eri kojulta, omani toiselta ja juomat vielä kolmannelta. Hippityylinen vessa ei tarjonnut pottaa eikä tilavessaa, kädetkin pestiin melko alkeellisissa oloissa. Mutta hyvin selvittiin! Kaveriporukassa täällä viettäisi mielellään tunnin jos toisenkin hyvästä ruoasta, juomasta ja ilmapiiristä nauttien.


Ruokakärryjä löytyy Köpiksestä muutenkin lähes joka kadunkulmasta. Kahvikärryt ja mehukärryt olivat yleisimpiä, mutta myös muuta pientä purtavaa myytiin pikkuautoista ja polkupyöräkojuista. Mikä tuorepuristetussa appelsiinimehussa voikaan olla niin houkuttelevaa, että sitä tekee mieli ostaa joka kerta kun siihen on mahdollisuus?



Kävimme tutustumassa myös Kööpenhaminan kauppahalliin, joka on poikkeuksellisen uusi ja moderni tila kauppahalliksi. Elintarvikkeiden lisäksi myynnissä on paljon tuoretta valmisruokaa ja street foodia, jota voi syödä paikan päällä tai ottaa mukaan. Koko halli ja sen myyntipisteet olivat oikeasti todella tuoreen ja raikkaan oloisia ja (taas kerran) mieli olisi tehnyt maistaa vaikka mitä. Nappasimme piknikeväät mukaan ja nautimme ne läheisessä puistossa. Smørrebrødia (kuten Tanskassa kuuluu), vietnamilaista bánh mi -patonkia, pizzaa, sandwichia, smoothieta ja porkkana- sekä red velvet -kakkua. Herkullista! Samalla pikkukokki sai päästellä höyryjä pitkän päivän jälkeen (eli juosta kuin päätön kana ympäri nurmikkoja ja heitellä kiviä lampeen).


Ruoan lisäksi hehkutan erityisesti Kööpenhaminan jokialuetta ja suosittelen ehdottomasti tsekkaamaan kaupunkia myös joelta päin. Me teimme noin tunnin kestävän jokiristeilyn, jonka aikana pääsi näkemään niin Nyhavnin värikkäät talot, Pienen Merenneidon, Oopperatalon, Kuninkaallisen Teatterin kuin Christianian kiehtovat rakennukset ja tunnelman. Risteilyalus alittaa aivan mielettömän matalia siltoja, joka tuo jokireissulle ihan erityisen (ja hauskan) fiiliksen. Päivä oli tuhottoman kuuma ja täyteen ahdetussa veneessä ei juuri vilvoittava tuuli puhaltanut. Mutta. Onneksi. Risteilylle sai ostaa virvokkeita veneen lähtöpaikasta, mukaan lukien olutta ja siideriä. Ou jee! Kävipä henkilökunta kiertämässä täysien virvoketarjottiemin kanssa veneen läpi vielä juuri ennen starttaamista. Voitte uskoa, että juomat tekivät kauppansa!

 
Muuten suosittelen vain kulkemaan pitkin Kööpenhaminan katuja, nauttimaan kauniista rakennuksista, väriloistosta, pikkuputiikeista ja ihmisvilinästä. Tivoli on toki myös hieno kohde, jossa huvipuistolaitteita tärkeämpää on ehkä kuitenkin se yleisfiilis ja alueen tarjoamat ravintolat ja konsertit. Kiersimme itse kyllä muutamat laitteet ja kivaa oli!

Suunnitelmissamme oli kiertää Köpiksessä myös sisustusliikkeitä, mutta taisimme lopulta ehtiä vain pariin putiikkiin ja niihinkin ihan sattumalta. Shoppailukatujen alennusmyynneistä mukaan tarttui pari vaatetta - muuten kaupunkihan ei ole mikään erityisen edullinen ostoskohde.

Kaiken kaikkiaan pidin Kööpenhaminasta erittäin paljon. Tänne tullaan vielä uudelleen. Syömään, shoppaamaan ja chillaamaan!

Olen huomannut, että matkustaessa hyvien paikallisten ravintoloiden etsiminen etukäteen netistä on kuin rahan panemista säästöön. Pieni vaiva, mutta valtava ilo myöhemmin. Uudessa kaupungissa ja vierailla kaduilla tallustaessa herkullisiin ravintoloihin törmää aniharvoin ihan noin vain sattumalta. Varsinkin isot kaupungit ja turistikohteet ovat täynnä ravintoloita, joten mistä sitä voi tietää, missä oikeasti saa hyvää ruokaa ja missä ei.

Edellisviikolla lomailimme Rodoksella varsin kaikenkattavassa lapsiperhehotellissa. Muutaman kerran lähdimme kuitenkin käväisemään Rokosen kaupungissa ja samalla tietysti söimme siellä. Kävin tsekkaamassa etukäteen Rodoksen suositeltuja ravintoloita TripAdvisorista ja siellä ihan kärkisijoilla keikkui ravintola Tamam. Sinne siis.

Ja voi että, miten superiloinen olen, että löysimme Tamamin! Suosittelut eivät todellakaan olleet tuulesta temmattuja, vaan Tamam on ansaitusti aivan ehdoton ravintolahelmi Rodoksella. Ravintolaa pitää perhe, isä Andreas vaimonsa ja neljän tyttärensä kanssa. Ilmapiiri Tamamissa on todella lämminhenkinen ja palvelu aitoa ja sydämellistä. Lista on kattava katsaus kreikkalaishenkisiä ruokia, joissa on kuitenkin tuulahduksia muualtakin maailmasta, erityisesti Amerikasta. Hotellin tasapaksujen perusannosten jälkeen Tamamin herkut tuntuivat aivan taivaallisilta. Tilasimme pöytään kreikkalaista salaattia, talon uunituoretta leipää, tsatsikia, munakoisorullia ja pinaattista saganakia. Kaikki annokset maistuivat superhyviltä, mutta tuo saganaki vei voiton kaikista. U-u-uuu, mitä herkkua! Tamamissa kävimme myös uudemman kerran ja silloin maistoimme talon ribsejä, nekin vallan mainioita.


Jälkiruokalistaa Tamamissa ei ollut, vaan kaikille tarjotaan omistajan herkullista itsetekemää jäätelöä. Lisukkeena marinoituja kirsikoita ja pistaasia. Ihan mielettömän hyvää. Lopuksi pöytään tuotiin vielä lasit paikallista likööriä.

Suosittelen siis lämpimästi käymään Tamamissa, mikäli Rodoksella joskus lomailet. Et varmasti tule pettymään. Pieni ravintola ei ota vastaan pöytävarauksia, mutta jonottajille tuodaan odottelujuomat vaikka kadulle saakka. Tämän ravintolan ottaisin koska vaan tänne koti-Suomeen, sillä listalle jäi vielä tosi monta ruokaa, joita olisin halunnut kokeilla. Ehkä pitää siis lähteä vielä Rodokselle, herkuttelulomalle Tamamiin. :)

Ilmassa on matkakuumetta. Polttavaa matkakuumetta.

Viimeisestä rantalomasta on kulunut kohta kaksi vuotta. Pitkän ja pimeän talven jälkeen hinku etelän aurinkoon on kova, vaikka Suomen kevät alkaakin näyttää kohta parhaita puoliaan. Reissusuunnitelmat käyvät meillä kuumina, sillä tarkoitus on lähteä matkaan lähiviikkoina. Suuntana etelä-Eurooppa ja oikein perinteinen valmismatka perhehotelleineen, oppaineen ja tervetulotilaisuuksineen. Tällä kertaa mukana kun on tuo pieni pallontallaaja. :)

Nyt kyselisinkin teiltä hyviä vinkkejä vauvan kanssa matkaamiseen. Onko jotain lentomatkoihin, matkatavaroihin, aurinkoon, hotellielämään tai muuhun mahdolliseen liittyvää, mitä olisi hyvä huomioida alle 1-vuotiaan kanssa matkustaessa? Mitä mukaan, mitä ei? Kannanko kaikki korvikemaidot ja sosepurkit Suomesta vai luotanko että paikan päältä löytyy? Miten valmistautua lentomatkoihin? Pitääkö se nappula suojata koko ajan auringolta pitkähihaisilla vai voiko pukeutua sortseihin? Muita babyn rantalomavinkkejä?

Tällä hetkellä valmistautuminen siinä pisteessä, että hellehattu ja uv-uimapuku löytyy. Seuraavaksi kauppaan ostamaan aurinkorasvaa suojakertoimella 50. Sitä kun joutuu käyttämään alkuloman myös tämä paloherkkä äiti-ihminen... :)

Sushia rakastaville Tallinnan kävijöille Silk Sushi Bar tuskin on aivan uusi tuttavuus. Paikallinen sushiketju löytyy useammasta osoitteesta Tallinnasta sekä muualtakin Virosta. Minulle kerta oli ensimmäinen, kun pari viikkoa sitten vietimme kolmen päivän miniloman ystäväni sekä lapsostemme kera. Kävimme Tallinnan Vanhan kaupungin pisteessä, joka löytyy Kullassepa-kadulta. Meno oli kuuden jälkeen iltasella rauhallinen ja mahduimme hyvin sisään kaksine rattainemme ja lapsinemme. Kuten muissakin ravintoloissa, joissa Tallinnassa kävimme, tarjolla oli vain yksi syöttötuoli. Onneksi pikkuneidit viihtyivät myös rattaissa sekä ravintolan sohvalla.


Silk Sushi Barin menu oli laaja. Siis todellakin l a a j a. Valtavan sushivalikoiman lisäksi tarjolla oli muita japanilaishenkisiä ruokia salaateista nuudeleihin, dim sumeihin ja tartareihin. Valintaan kului siis aikaa, kun mieli olisi tehnyt vähän kaikkea. Päädyimme tilaamaan pari erilaista maki-settiä sekä muutaman nigirin ja inarin. Sushit olivat erittäin hyviä, ei mitään valittamista. Tuoreita, maukkaita, vähän erilaisiakin. Nami nami nam!

Lisäksi listalta löytyi jälkiruokasusheja! Hei kamoon, jälkiruokasusheja, ihan pakko kokeilla!! Neljästä eri jälkkärisushivaihtoehdosta päädyimme mansikoita, mansikkakastiketta, keksimurua sekä juustokastiketta sisältävään sushisettiin. Ja kyllä vaan toimi yllättävän hyvin sushiriisin kera, ei yhtään hassumpaa. Kahdeksan palan setti riitti hyvin meille kahdelle jaettavaksi, just hyvä päätös herkulliselle sushimätölle. Jälkiruokasusheihin en ole koskaan aikaisemmin törmännyt, mutta toivotaan että ne eksyvät Suomeenkin jossain kohtaan (vinkkaa vaan, jos olet jossain jo syönyt!).


Silk Sushi Barista raahauduimme masut täynnä ja rattaisiin nojaten takaisin hotellille, josta muuten löytyi tällaiset näkymät:

Tukholmassa on piipahdettava joka vuosi. Tykkään kaupungista ihan kauheasti, sinne on aina kiva ja helppo matkustaa. Se tuli taas todistettua viime viikonloppuna, kun matkassa oli mukana myös puolivuotias pikkukokkimme. Kirpun eka ulkomaanmatka. :) Neiti kulki vaunuissa ja sylissä kuin vanha reissaaja ikään eikä vaavia häirinnyt edes menomatkalla lähes myrskyksi yltynyt merituuli. Keinuva laiva oli vauvasta ilmeisesti hyvinkin nukuttava paikka, meistä aikuisista ei niinkään.

Helsinki-Tukholma -risteilyllä aikaa Tukholmassa hengailuun on noin kuusi tuntia. Se menee nopeasti, emmekä tehneetkään sen kummempia suunnitelmia päivälle. Kun nälkä alkoi kurnia vatsanpohjassa, muistelin viime kevään Tukholma-reissulle katsastamiani ravintoloita. Jo silloin piti käydä testaamassa kaupungin parhaiden burgerien tittelistä kilpaileva Flippin' Burgers. Emme tuolloin ehtineet, joten suuntasimme ravintolaan nyt.

Löysimme paikan päälle puoli tuntia ennen ravintolan avaamista, joten kulutimme aikaa läheisessä ruokakaupassa (Suosittelen muuten aina ulkomailla käymään ruokakaupassa, vaikkei olisi tarvekaan. Valikoimat ovat ihan erilaiset kuin kotona ja vieraita tuotteita sekä esillepanotapoja on hauska tutkiskella hyllyrivien välissä.). Kun palasimme viitisen minuuttia ennen avaamista takaisin, oli ravintolan eteen muodostunut jo muutaman metrin pituinen jono. Suosittu mesta siis edelleen! Flippin' Burgers tulikin viimeistä paikkaa myöden täyteen muutamassa minuutissa avaamisen jälkeen. Hyvä, että kerrankin olimme ajoissa!


Minä tilasin kuukauden burgerin, jossa oli paljon avokadoa, sipulia kahdella eri tapaa, jalapenoja, Pepper Jack -juustoa sekä erittäin herkullinen pihvi. Apukokin Cricket Burger sisälsi niin ikään sipulia ja jalapenoja sekä tuorejuustoa plus saman herkkupihvin. Kummallekin otimme myös ranskalaiset. Ruoat saapuivat nopeasti ja pikkukokin oma purkkiruokakin lämmitettiin ystävällisesti ja viipymättä. Tunnelma oli juuri niin rento ja cool kuin tukholmalaisessa in-ravintolassa nyt vain voi kuvitella olevan. Tarjoilijat kulkivat resuisissa collegehousuissa, mutta onnistuivat silti näyttämään tyylikkäiltä. Ainakin juuri paikkaan sopivilta. Kukaan ei ihmetellyt täyteen tungettuja pöytiä tai vieraita seurueita kylki kyljessä kiinni. Puheensorina oli innostavaa, taustamusiikki leppoisaa. Baarin puolella odoteltiin vapautuvia pöytiä tyynesti, lapset leikkivät lattialla. Aurinko pilkotti ikkunasta. Lauantai Tukholmassa <3

Jälkkäriksi oli pakko ottaa vielä matkaan mukaan smoothie, joka tehtiin Ben & Jerry'sin jäätelöihin. Pehmeää ja herkullista, mutta talvisessa viimassa ei ehkä kuitenkaan se paras valinta. Hetken päästä olikin aika taas pysähtyä lämmittelemään kahville.

Jos kaipaat siis hyvää burgeria Tukholmassa, kipitä ihmeessä Flippin' Burgersiin.

Heippahei pitkästä aikaa ja terveiset keväisestä Tukholmasta!

Vietimme siskon kanssa pari aurinkoista päivää Tukholman katuja, kauppoja ja kahviloita kierrellen. Perinteisten Norrmalmin ostoskatujen lisäksi piipahdimme trendikkääksi kutsutulle Södermalmille, josta oheiset kuvatkin ovat. Kauniit vanhat rakennukset ja lähes joka kadunkulmasta löytyneet kutsuvat ravintolat olivat todella hurmaavia, mutta olisin kaivannut SoFon katujen varsille vielä lisää kivoja pikkuputiikkeja. Emme niitä ainakaan kovin paljon löytäneet. Mutta tunnelma oli kotoisan lämmin - tänne olisin voinut vaikka muuttaa!

Ruokaelämykset keskittyivät tosiaan lähinnä kahviloihin. Ihanaa, kun oli aikaa istuskella rauhassa kahvikupin äärellä ja katsella ihmisvilinää! Syödä välillä mustikkapiirakkaa ja välillä paahdettua pekoni-avokadoleipää. Ja hetken päästä taas iso kupillinen jugurttijäätelöä. :)

... to a winter holiday!!!

Tarkoittaapi sitä, että bloggaaja suo itselleen pienen talvilomavapaan ja poistuu blogi- ja nettimaailmasta muutamaksi päiväksi. Suksille tai hellesäihin en ole suuntaamassa, mutta pienelle irtiottoreissulle kuitenkin.

Siitä varmaankin lisää myöhemmin blogissa.

Huippukivaa hiihtolomaviikkoa myös teille muille lomailijoille! Ja huippuhyvää työviikkoa teille työn raskaan raatajille! :)

Nähdään muutaman päivän päästä!

Tässäpä siis toinen osa Kolin ruskaretken kuvatulvasta! :) (Osa 1 täällä.)

Toisena vaelluspäivänä kävimme kurkkaamassa Pirunkirkon uumeniin sekä kiersimme muutaman kilometrin pituisen Ennallistajan polun. Komeat maisemat jatkuivat näilläkin reiteillä. Meteorologien ennustamat sadekuurot kiersivät onneksi Kolin kaukaa ja saimme näin ollen patikoida kuulaan kirkkaassa syyssäässä.


Majoituimme reissulla Ukko-Kolin rantamökeissä, joita voin suositella lämpimästi. Mökit sijaitsevat aivan Pielisen rannalla ja jokaisella mökillä on komeasti rantaviivaa ihan vieressä. Hiljainen ja tyyni Pielinen oli todella rauhoittavaa katseltavaa, vain satunnainen linnun huuto rikkoi hiljaisuuden. Koiruli puolestaan nautti järvestä leikkimällä sen rantakivillä tunti toisensa jälkeen :). Mökeiltä pääsee suoraan kansallispuiston patikointireiteille eikä autollakaan matkaa Kolin kylään tai Luontokeskus Ukkoon ole montaakaan kilometriä. Puusauna lämpesi joka ilta ja köökissä valmistui helppoja mökkiherkkuja. Ja grillissä makkaraa :)


Koli kiittää ja kuittaa tältä erää, seuraavaksi sitten taas ruokahommien kimppuun! :)