sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Herne-feta- ja päärynä-sinihomeruisleivät


Meikäläinen on leipätyttöjä. Ei epäilyksiä siitä. Meillä syödään leipää melkoisesti: iltapalalla, viikonloppuaamuisin, usein myös töiden jälkeen, jos varsinaista lämmintä ruokaa ei juuri ole tarjolla. En kyllästy leipään oikeastaan ikinä - onhan sitä niin monenlaista. Myöntää täytyy, että leivänpäälliset ovat ihan liian usein niitä samoja kalkkunaleikkeitä ja oltermanneja päivästä toiseen. Leivästä kun saa vaikka mitä vähän varioimalla ja tuunaamalla.

Vaasanin ruisleipäuutuuteen päätin testata jotain uutta täytettä. Ruispalat Ohut Herkku on tuttujen Ruispalojen ohuempi ja aavistuksen sitkeämpi serkku, joka on vasta hetki sitten saapunut kauppojen hyllylle. Tein ruisleipien kaveriksi kaksi erilaista makuparia - fetan & herneen sekä sinihomejuuston & päärynän. Nämä leipäset sopivat hyvin välipalaksi, mutta myös hienosti vaikka suolaiseksi palaksi tarjoilupöytään. Leivät voi puolittaa, jolloin niistä tulee kivoja pieniä suupaloja.


Hernelevite saa pientä potkua piparjuuresta ja sen päälle murusteltu fetajuusto tuo leipään juuri sopivasti suolaisuutta. Aurajuustolevitteen päälle karamellisoidaan vähän päärynää ja pekaanipähkinöitä. Oi nam, mitä herkkua! Päälliset valmistuvat ihan helposti eikä niissä ole sen kummempaa väkertämistä. Tahnat ovat parhaimmillaan valmistuspäivänä, mutta toimivat myös päivän-pari sen jälkeen. Hernemössö voi menettää vähän kaunista väriään, mutta kelpaa hyvin niinkin.

Tuttuja Ruispaloja meillä syödään jatkuvasti, ja tämä ohut uutuus oli kivaa vaihtelua samalla ihanan rukiisella maulla. Leipä sopi mielestäni erityisesti juuri tällaisten tahnojen kaveriksi, sillä ohut pohja antaa pääroolin täytteille, mutta tuo samalla vastapainoa runsaalla rukiin maulla ja riittävällä sitkeydellä.

Tarkempia tuotetietoja Vaasanin uutuusherkusta voit käydä kurkkaamassa täältä.


Herne-fetaleivät

6 ruispalaan

3 dl herneitä
3 rkl ranskankermaa
1,5 rkl piparjuuritahnaa
1 rkl oliiviöljyä
ripaus suolaa
ripaus rouhittua mustapippuria

lisäksi
100 g fetajuustoa
herneenversoja

Keitä herneitä suolalla maustetussa vedessä muutama minuutti. Valuta siivilässä ja huuhtele kylmällä vedellä.

Jauha tehosekoittimessa herneet, ranskankerma, piparjuuritahna, oliiviöljy ja mausteet tasaiseksi soseeksi. Maista ja lisää mausteita tarpeen mukaan.

Sipaise leiville ensin hernesosetta. Murustele päälle fetajuustoa ja viimeistele herneenversoilla.

Päärynä-aurajuustoleivät

6 ruispalaan

100 g murustettua aurajuustoa
125 g ranskankermaa
ripaus mustapippuria

1-2 päärynää
1 rkl voita
1/2 rkl öljyä
1 rkl sokeria
1 dl pekaanipähkinöitä
1 rkl sitruunamehua

Sekoita aurajuustomuru sekä ranskankerma keskenään. Mausta ripauksella mustapippuria.

Viipaloi pestyt päärynät ohuesti. Älä käytä aivan päärynän keskiosaa, jossa on kova siemenkota. Paista päärynöitä pannulla voi-öljyseoksessa pari minuuttia. Lisää sokeri, pekaanipähkinät ja sitruunanmehu pannulle. Paista päärynöitä vielä pari minuuttia käännellen, kunnes ne ovat hieman pehmenneet.

Sipaise leiville ensin aurajuustolevitettä. Asettele päälle karamellisoidut päärynät ja pekaanipähkinät.


Yhteistyössä Vaasan


maanantai 19. syyskuuta 2016

- Muistelumaanantai -

2015

Pikkukokin 1-vuotisjuhlien tarjoilupöydästä löytyi ihania Feta-pinaattinyyttejä. Oi että, miten ovatkin kauniita! Juuri sopivia pikkupurtavia juhliin ja erittäin helppoja tehdä. Lehtitaikinaan tehdyt suolaiset ja makeat palat ovat kyllä varsinainen emännän pelastus. Jos on vaara, että joudut nopeasti taikomaan jotain kahvipöytään, varaa pakkaseen aina paketti lehtitaikinalevyjä. Sulatus, päälle tuorejuustoa, rahkaa, marjoja tai juustoraastetta, yrttejä ja valkosipulia. Mitä vaan kaapista löytyy. Onnistuu ja maistuu varmasti!

Ohje täällä.

2014

Takuuvarmasti onnistuva valkosipulimajoneesi on meidän majoneesinoviisien pelastus. Jos majoneesisi eivät ennen ole onnistuneet, tämä onnistuu varmasti. Täytyy tosin myöntää, että viime aikoina omat valkosipulimajoneesini ovat valmistuneet valmiista Hellman'sin majoneesista ja parista joukkoon puristetusta valkosipulinkynnestä. Takuuvarmasti onnistuvaa myös se.

Ohje täällä.

2013

Juomaohjeita olen julkaissut vuosien varrella suhteellisen vähän. Yksi harvoista on Viileä kurkku-kiivijuoma. Kolmisen vuotta sitten eivät vihersmoothiet vielä olleet ihan niin kova juttu kuin tänä päivänä, joten tämäkin juoma maistui aluksi mielestäni vähän oudolta. Nyt kun vihersmoothieiden makuun on jo päässyt on kiivillä maustettu drinkki itse asiassa aika makoisa. Juomaan voisi lisätä myös muita vihreitä elementtejä, kuten tammenlehväsalaattia tai pinaattia ja miksei sinne yhden banaaninkin voisi heittää joukkoon. Jos sinulla on hyviä vihersmoothie-reseptejä, niin vinkkaa ihmeessä, otan ideoita mielelläni vastaan! :)

Ohje täällä.

2012

Oi vitsit, miten hyviä ohjeita osuukaan tälle muistelumaanantaille! :) Kaikki letut ja pannarit ovat ihan suosikkejani ja rahkaletut ovat hyvä esimerkki herkullisista lettusista. Rahka tuo lettuihin lisää mehevyyttä ja no, vähän protskua tietysti myös. Rahkalettujen lisäksi viime vuosina on tullut tehtyä mm. punaherukkapannareita, amerikkalaisia sitruunapannukakkuja sekä banaani-mascarponepannareita.

Ohje täällä.
2011

Ja sitten taas valokuvataidetta blogin alkutaipaleelta. Salamalla säikäytetty Suomalainen Caesar-salaatti ei tässä kuvassa näytä kovin kummoiselta, mutta on itse asiassa tosi hyvä versio perinteisestä Caesarsalaatista. Täytteenä on savustettua lohta ja kananmunaa ja krutongit on tehty ruisleivästä. Reseptissä olen käyttänyt valmista caesarkastiketta, joka ilman muuta kannattaa korvata itse tehdyllä, mikäli siihen vaan on mahdollisuus. En itse ainakaan ole löytänyt vielä valmista caesarkastiketta, joka oikeasti maistuisi siltä miltä sen kuuluukin. Täytyy ehkä joku päivä tehdä tämä resepti uudestaan blogiin paremmalla kuvalla ja itsetehdyllä kastikkeella.

Ohje täällä.

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Broiler-avoburgeri Brooklyn Style


Jeah, pitkästä aikaa jotain muuta kuin kesäkurpitsaa, pannaria tai grilliruokaa!

Joskus mietin, että miten kauan burgerin voittokulku tulee jatkumaan. Ja miten jokapäiväiseksi ruoaksi se pystytään muokkaamaan. Lapsuudessani hampurilainen oli jotain tosi spesiaalia ja epäterveellistä herkkua, jota käytiin Hesellä nauttimassa vain aniharvoin. Nykyään burgeri on kotiruokaa siinä missä spaghetti bolognesekin eikä kukaan ihmettele, jos tiistailounaaksi käy vetäisemässä burgerin nassuun. Tai valmistaa sellaiset perheelle arkipäivälliseksi. Onko tuoreista raaka-aineista valmistettu burgeri enää mitenkään laskettavissa epäterveelliseksi herkuksi? Vai voiko sitä hyvällä omallatunnolla syödä vaikka joka viikko?

Toki terveellisyys-aspektiin vaikuttaa se, mistä raaka-aineista burgeri tehdään ja miten valmistetaan, mutta periaatteessa burgeri-sanan alle uppoaa nykyään niin monimuotoinen joukko tuotteita (kuten vaikka nyt ihku bataattiburgeri), että pelkkä sana ei enää mielestäni merkitse epäterveellisyyttä. Useimmissa meistä burgeri herättää mielikuvan herkullisuudesta, joten burgeriksi muodostettu ateria voikin maistua paremmalta kuin samoista aineksista tehty lautasannos. Onko se nyt niin kauhean väärin?

Tämän postauksen broileria, halloumia ja avokadoa sisältävää leipää voisin kyllä syödä vaikka joka viikko. Keveyttä tuovat tuoreet kasvikset, vähärasvainen broilerinliha sekä vain yksi leipäpuolisko. Halloumijuusto ja majoneesi edustavat sitten sitä mätömpää puolta.  Mutta hei, nekin voisi tarvittaessa korvata vaikka jugurttikastikkeella ja raejuustolla. :)

Arkeen tai viikonloppuun - miten nyt sitten omaan burgerikulutukseesi sopii!


Broiler-avoburgeri halloumilla ja avokadolla

neljälle

400 g broilerin fileetä
suolaa
mustapippuria 2 tomaattia
2 avokadoa
1 punasipuli
1 pkt halloumijuustoa
salaatinlehtiä
1 ciabatta-leipä
2 valkosipulin kynttä
oliiviöljyä
1 lime

sriracha-majoneesi
2 dl Hellman'sin majoneesia
3-4 rkl sriracha-kastiketta

Paista broilerin fileet kypsiksi pannulla. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Leikkaa fileet pitkittäin 2-3 osaan. Tee sriracha-majoneesi sekoittamalla ainekset yhteen.

Viipaloi tomaatti. Puolita avokadot ja poista kivet. Kuori ja viipaloi punasipuli renkaiksi. Paista viipaloitu halloumijuusto pannulla pienessä nokareessa voita.

Leikkaa ciabatta-leivästä sopivan kokoisia viipaleita. Paahda leivät kuivalla pannulla tai uunissa grillivastuksen alla, kunnes pinta on rapea. Puolita valkosipulin kynnet ja hiero leipien pintaan oliiviöljyä ja valkosipulia. Painele leipien pintaan avokadoa haarukalla.

Aseta kullekin leivälle jääsalaatin lehti, tomaattiviipaleita, punasipulin renkaita, broileria, halloumijuustoa ja lusikoi päällimmäiseksi sriracha-majoneesia. Pirskottele leipien päälle vielä hieman limen mehua ennen tarjoilua.

lauantai 3. syyskuuta 2016

Raparperipannaria kesän viimeisestä sadosta


Jaa-a. Koskakohan mahdan saada Vuoden Matti Myöhäinen bloggaaja -palkinnon? Raparperisesonki on kauan sitten ollutta ja mennyttä, mutta niin vaan laitan tänne blogiin raparperireseptin. Pakkohan se on, kun niin hyvää tuli. Poimin oman raparperipensaani viimeiset varret talteen toissa viikolla ja upotin ne PerinneruokaaPrkl-blogista löydettyyn raparperipannukakkuun. Varret olivat näin kesän lopulla jo vähän nahistuneita ja kapoisia, mutta maussa sitä ei huomannut. Tästä tuli nimittäin aivan mielettömän hyvää!

Jos et enää löydä raparperia kotipihalta tai kaupasta, niin pistäpä ohje talteen ensi kesää varten. Lupaan, että ihastut. Tai voin vaikka kesän kynnyksellä muistutella tästä uudestaan. Ettei pääse tämä herkku unohtumaan.

Raparperipannukakku


5 dl raparperia
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 kananmunaa
7 dl maitoa
50 g voita
3 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 tl kanelia

Pese ja viipaloi raparperit hieman vinottain ohuiksi siivuiksi. Lisää joukkoon sokerit, sekoita ja anna maustua noin 15 minuuttia.

Valmista pannukakkutaikina sekoittamalla kananmunien rakenne rikki ja lisäämällä joukkoon puolet maidosta. Sulata voi ja lisää taikinaan. Lisää myös vehnäjauhot ja sekoita ne hyvin joukkoon. Kaada tämän jälkeen mukaan loput maidosta ja mausta suolalla ja kanelilla.

Kaada taikina leivinpaperin päälle uunivuokaan tai -pellille ja paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

keskiviikko 31. elokuuta 2016

Kesäkurpitsa-fetapasta (ja kenties broileria päälle)


Kuten jo aikaisemmin kerroin, kesäkurpitsaa on nyt jääkaappi pullollaan, kun oman pihan kesäkurpitsapensas tuottaa melkoista satoa. Kesäkurpitsakakun lisäksi olen upottanut tätä vihreää herkkua mm. pastaan. Heitin joukkoon parmesania ja fetaa sekä sitruunaa makua tuomaan. Muutama kirsikkatomaattikin pääsi väriläiskäksi. Koska kaipasin pikkukokille myös vähän protskua, paistoin broilerin fileet pastan kylkeen. Tämä ei kuitenkaan ole mitenkään välttämätöntä vaan pasta toimii oikein hyvin myös kasvisversiona. Suosittelen kuitenkin nauttimaan pastan heti tuoreeltaan, sillä seuraavalle päivälle se ehtii vähän kuivahtaa jääkaapissa.

Mitäköhän sitä seuraavaksi keksisi? Inspiraatiokansiossa on yksi ihana kesäkurpitsasalaatin ohje ja -keitostakin on minulle vinkkailtu. Stay tuned - vielä on kesäkurpitsaa jäljellä... :)

Kesäkurpitsa-fetapasta

neljälle

350 g pastaa

1 kesäkurpitsa
2 valkosipulinkynttä
kourallinen kirsikkatomaatteja
2 rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
1/2 sitruunan mehu
chilihiutaleita
1,5 dl raastettua parmesanjuustoa
100 g fetajuustoa
tuoretta basilikaa

(4 broilerin fileetä)

Laita pasta kiehumaan suolalla maustettuun veteen.

Leikkaa kesäkurpitsa kuutioiksi. Hienonna valkosipulinkynnet. Puolita kirsikkatomaatit. Kuumenna oliiviöljy paistinpannulla. Lisää pannulle kesäkurpitsat, valkosipuli ja kirsikkatomaatit. Mausta kevyellä suolalla ja mustapippurilla sekä sitruunan mehulla. Kääntele pannulla reilu 5 minuuttia.

(Paista halutessasi toisella pannulla broilerin fileet kypsiksi. Mausta suolalla ja pippurilla.)

Siivilöi valmis pasta. Sekoita kattilassa keitetyn pastan joukkoon kesäkurpitsa-tomaattiseos. Ripauta joukkoon chilihiutaleet ja raastettu parmesanjuusto. Kääntele sekaisin. Asettele lautaselle pasta, murustele päälle feta. Koristele basilikan lehdillä. (Lisää päälle siivutettu broilerin filee.) Tarjoile ja nauti heti.

sunnuntai 28. elokuuta 2016

Porkkanakakkua kesäkurpitsasta


Lähiaikoina blogissa saattaa olla luvassa yksi jos toinenkin kesäkurpitsaresepti. Pikkupuutarhamme on tuottanut kesäkurpitsaa sitä vauhtia, ettei kokki ole pysynyt perässä. Pieni lavakauluksista tehty istutuspenkki on ollut lähestulkoon kokonaan kesäkurpitsan valtaama. Kurpitsan lehtien alta olemme kaivaneet salaatinlehtiä ja basilikaa; jostain syystä nekin ovat viihtyneet yllättävän hyvin varjopaikassaan.

Onneksi kesäkurpitsa taipuu moneen ruokaan. Sekä leivontaan! Porkkanakakun reseptillä tehty kesäkurpitsakakku on aivan ihanaa herkkua, josta ei oikein edes erota, kumpaa vihannesta kakussa on käytetty - porkkanaa vai kesäkurpitsaa. Ainakaan meidän kahvittelijat eivät meinanneet uskoa, että ihanko oikeasti tässä on kesäkurpitsaa, ei porkkanaa!

Aikamoinen stuntti tuo kesäkurpitsa.


Kesäkurpitsakakku


3 kananmunaa
3 dl sokeria
4,5 dl vehnäjauhoja
1 tl soodaa
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
3 tl kanelia
1/2 tl jauhettua inkivääriä
1 tl kardemummaa
1,5 dl sulatettua voita
3 dl kesäkurpitsaraastetta
1 dl ananasmurskaa

kostutus
2 dl omenamehua

kuorrutus
100 g voita
5 dl tomusokeria
2 tl vaniljasokeria
200 g maustamatonta tuorejuustoa

koristeeksi
mantelirouhetta

Pese kesäkurpitsa ja raasta se karkealla terällä. Anna raasteen valua hetki siivilässä ja painele sitä välillä lusikalla.

Vaahdota huoneenlämpöiset kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sulata voi. Lisää taikinaan puolet jauhoseoksesta sekä sulatettu voi. Sekoita ja lisää loput jauhoista, kesäkurpitsaraaste sekä ananasmurska. Sekoita tasaiseksi. Laita irtopohjavuoan (halk. 22-24 cm) pohjalle leivinpaperi ja kaada taikina vuokaan. Paista kakkua 180 asteessa 35-40 minuuttia. Anna kakkupohjan jäähtyä ja sen jälkeen vetäytyä jääkaapissa mielellään seuraavaan päivään.

Valmista kuorrutus. Laita kulhoon huoneenlämpöinen voi ja tomusokeri. Vaahdota. Lisää tuorejuusto ja vaniljasokeri ja jatka vaahdottamista kolmisen minuuttia. Leikkaa kakku kolmeen osaan. Kostuta pohja ja levitä päälle täytettä. Tee sama seuraaville kerroksille. Koristele kakku mantelirouheella. Anna mielellään vetäytyä kylmässä vielä hetki ennen tarjoilua.

maanantai 22. elokuuta 2016

- Muistelumaanantai -

Vierähtipä aikaa viimeisestä muistelumaanantaista!
On siis korkea aika tehdä taas kurkistus blogiarkistoihin tällä päivämäärällä:

2015

The banaanipannarit. Lähes legendaksi muodostuneet banaanilätyt, joiden ainesosaluettelo on harvinaisen lyhyt. Banaani ja kananmuna. Minä lisäsin omiini vielä kaurahiutaleita, mutta onnistuvat pelkästään noilla kahdella ensimmäiselläkin. Uskomattoman hyviä ja helposti valmistuvia. Miksen tee näitä useammin, ihmettelen ma?!

Ohje täällä.

2014

Pari vuotta on ehtinyt vierähtää pikkukokin ristiäisistä. Niin ihanat juhlat ja niin pieni juhlittava, josta nyt on kasvanut iloinen ja touhukas kaksivuotias. <3 Melkein meinaa jo unohtaa, millainen vauva meillä ihan hetki sitten vielä oli. Kastejuhlan tarjottavat olivat esittelyssä tässä postauksessa ja sen jälkeen tarkempia reseptejä löytyy ainakin suklaa- ja kardemummakuppikakuista, marjatriflesta ja hyydytetystä kinkkuvoileipäkakusta.

Juttu täällä.

2013

Pastoja on valmistunut blogivuosien aikana aikamoinen kasa. Melko simppeleitä (mutta maukkaita) kaikki, kuten tämä herne-mozzarellapasta. Kuvasta päätellen herneiden määrä on ollut ainakin kohdillaan tässä pastassa...

Ohje täällä.

2012

Ihanan värikäs salaatti, joka on jäänyt itseltäni ihan unholaan! Broileri-pastasalaatti, joukossa sitruunapestoa, fetaa ja kasviksia. Taitaa mennä pitkästä aikaa uudelleenvalmistukseen meidän keittiössä, sen verran herkullisen näköistä.

Ohje täällä.

2011

Ja viimeisenä muttei vähäisempänä iki-ihana Välimeren focaccia, jonka ohjetta olen jakanut näinä vuosina useampaankin kertaan, mutta joka ei vaan petä koskaan. Kuva ei tee yhtään oikeutta tälle herkulle, joka saa aina ja joka kerta kehuja maistajiltaan. Sitä on tehty lähestulkoon jokaiseen perhejuhlaamme (mm. aikaisemmin mainittuihin pikkukokin ristiäisiin). Luotto-ohje isolla L:llä.

Resepti täällä.

lauantai 20. elokuuta 2016

Lapsuuden herkkuni - Kesäkeitto


Kesäkeitto vie mieleni suoraan lapsuuteen. Meillä ei juurikaan tehty kesäkeittoa itse, mutta se pakastekuutio-kesäkeitto oli suurinta arkiherkkuani. Koulusta tullessani iskin kuutiokeiton mikroon ja lämmitin nopeasti itselleni ruoan. Maitoinen liemi maistui ja keiton kanssa sai aina ottaa ison siivun ruisleipää ja voita. Hassua, miten ihana makumuisto tuollainen valmisruoka voi olla, kun nyt pakastealtaan tiiliskivikeitot eivät kyllä juuri houkuttele.

Vuosien tauon jälkeen sain pitkästä aikaa kesäkeittoa anoppilassa ja se maistui niin ihanalta, että keitto meni heti valmistukseen omassakin keittiössä. Kaiken huipuksi myös pikkukokki söi kesäkeittoa mielellään.

Vielä on kesää jäljellä eli ei kun kesäkeittoa keittämään.

Kesäkeitto


4-5 porkkanaa
5-6 perunaa
1 kukkakaali
2 kevätsipulia varsineen
1 dl herneitä
1,25 l vettä
suolaa
nokare voita
1 prk (250 g) Koskenlaskija ruoka maustamaton

Kuori ja pilko porkkanat ja perunat suuhun sopiviksi paloiksi. Pese ja pilko kukkakaali. Hienonna kevätsipulit. Kiehauta vesi ja mausta se reilulla suolalla. Kaada joukkoon porkkanat, perunat ja kukkakaalit. Anna kiehua hiljalleen, kunnes kasvikset ovat melkein kypsät. Lisää loppuvaiheessa kevätsipulit, herneet ja nokare voita. Anna kiehua vielä pari minuuttia, ei kovin paljon enempää sillä herneet ja kevätsipulit eivät vaadi pitkää kypsennystä. Lisää Koskenlaskija-ruoka ja kuumenna keitto kiehuvaksi. Maista ja lisää tarvittaessa vielä suolaa.