tiistai 29. marraskuuta 2011

Tomaattikeitto ja pesto-vuohenjuustoleivät

Tomaattikeitto lämmittää marraskuun pimeässä ja kylmässä säässä. Keiton seurana maistuvat juustoiset pesto-vuohenjuustoleivät.


Tomaattikeitto

2 annosta

5 tomaattia
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
kuivattua tai tuoretta basilikaa
5 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1 dl kermaa

smetanaa
tuoreita yrttejä (basilikaa, persiljaa tms.)

Pilko tomaatit reiluksi paloiksi ja poista siemenet. Kuori ja halkaise sipuli sekä valkosipulinkynnet. Siirrä kasvikset uunipellille ja kaada mukaan oliiviöljyä, silputtua basilikaa, suolaa ja pippuria. Tuore basilika toimii paremmin, mutta kuivattukin käy (kuten tässä tapauksessa). Paahda kasvikset 175 asteisessa uunissa puolisen tuntia kunnes ne saavat mukavasti väriä.

Kuumenna kattilassa vesi ja muserra joukkoon kasvisliemikuutio. Lisää kasvisliemeen paahdetut tomaatit ja sipulit ja anna kiehua n. 5 minuuttia. Soseuta keitto sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Lisää joukkoon kerma ja kuumenna keitto vielä höyryäväksi. Tarjoile tuoreiden yrttien sekä smetanan kera.


Pesto-vuohenjuustoleivät

4 viipaletta paahtoleipää
2 rkl pestoa
vuohenjuustoa

Levitä paahtoleivälle pestoa ja viipaloi päälle vuohenjuustoa maun mukaan. Aseta päälle toinen paahtoleipäviipale ja paahda 175 asteisessa uunissa noin 5 min. Alkuperäisessä ohjeessa leipien ulkopuolille levitettiin voita mehevämmän maun saamiseksi, mutta mielestäni tämä oli peston ja vuohenjuuston kanssa liian raskas ja rasvainen yhdistelmä. Puolita leivät kolmioksi ja nauti keiton kera.

torstai 24. marraskuuta 2011

Nuudeli-katkarapusalaatti


Tätä nuudelisalaattia tarjottiin ensimmäisen kerran perheemme naisväen yhteisissä syntymäpäiväjuhlissa muutama vuosi sitten, ja siitä asti tätä herkkua on tehty ja tarjottu useaan otteeseen. Salaatin salaisuutena toimii chili-soijakastike, joka maustaa nuudelit todella maukkaaksi. Toimii hyvin myös valmistuspäivän jälkeisenä päivänä jääkaappikylmänä - sikäli mikäli salaattia on jäänyt jäljelle!

Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin papaijaa, mutta olen korvannut sen usein paprikalla - toimii kummalla hyvänsä.

Nuudeli-katkarapusalaatti

4-6 hengelle

4 pss nuudeleita
3 paprikaa
2 kevätsipulia varsineen tai 1 purjo
400 g katkarapuja
6 rkl soijakastiketta
2-3 rkl sitruunamehua
3 rkl fariinisokeria
6 rkl chilirypsiöljyä
tuoretta chiliä (1-2 kpl)
maapähkinöitä tai suolapähkinöitä

Kypsennä nuudelit, huuhtele kylmällä vedellä ja valuta hyvin. Silppua kevätsipulit tai purjo ja paloittele paprikat / papaijat. Sekoita soija, sitruunamehu, fariinisokeri, chiliöljy ja pilkotut chilit keskenään ja anna nuudeleiden maustua tässä kastikkeessa n. 10-15 min ennen muiden ainesten lisäämistä. Chiliöljyä ei läheskään kaikista kaupoista löydy, joten tilalla voi hyvin käyttää myös oliivi- tai rypsiöljyä. Sekoita salaatin ainekset ja siirrä tarjoilukulhoon. Rouhi päälle haluamiasi pähkinöitä.

tiistai 22. marraskuuta 2011

Iltapalaa nopeasti


Kiireisen viikon iltapalana toimii nopeasti ja helposti valmistuva kotiherkku: karjalanpiirakoita, munavoita ja maitoa. Omassa munavoissani on aina 3-4 kananmunaa, 1 purkki raejuustoa, n. 2 rkl voita ja 1 tl suolaa. Tällä kertaa maustoin seosta myös jääkaapista löytyneellä persiljalla.

Lohdullista, lempeää ja sopivan tayttävää ruokaa silloin, kun työpäivä on vienyt mehut kokkailuilta...

maanantai 14. marraskuuta 2011

Sushihimo


Muutettuani kolmisen vuotta sitten pääkaupunkiseudulle pääsin uuden työn myötä tutustumaan sushin saloihin. Turkulaisena "landelaisena" en ollut lainkaan sinut tämän japanilaisen herkun kanssa, vaan raa'an kalan syöminen tuntui lähinnä naurettavalta ajatukselta. Uusissa työkuvioissa en kuitenkaan kehdannut kieltäytyä ehdotetusta sushilounaasta, ja silloinen kokemus on ollut elämää mullistava.

Kuten usein sanotaan, sushin maistaminen vaatiin n. 3-5 totuttelukertaa, jonka jälkeen oletkin jo koukussa. Minun kohdalla asia meni juuri näin. Ensimmäisellä maistelulla huomasin, etteivät kauhukuvani raa'asta kalasta olleet lainkaan niin kamalia kuin olin kuvitellut, vaan soijan ja wasabin yhdistelmä yllätti positiivisesti ja sain hämmästyksekseni 6 kpl sushiannoksen syötyä. Seuraavalla kerralla voin sanoa sushin maistuneen jo hyvälle ja kolmannella kerralla se sitten iski. Sushihimo.

Nykyään joudun lääkitsemään tätä riippuvuuttani säännöllisin väliajoin, mielellään vähintään kerran kuukaudessa. Helsingin sushiravintolat alkavat olla jo tuttuja, mutta erittäin hyvä vaihtoehto kukkaron nyörejä kiristäessä on myös itse tehty sushi.


Omien sushikokkailujen taustana on ollut Pastanjauhannan Sushin perusteet -ohje, jonka oppeihin tässäkin viittaan. Sushissa kaiken a ja o on riisi, muuten täytteet voivatkin olla melko lailla omien mieltymysten mukaiset.

Sushi
(määrät ovat per syöjä, joten kerro seurueen lukumäärän mukaan)

100-150 g  (myös puuroriisi välttää, jos sushiriisiä ei ole tarjolla)

2 rkl japanilaista riisietikkaa
2 tl sokeria
1 tl suolaa

Huuhtele riisi esim. siivilässä juoksevan veden alla, kunnes läpi virtaava vesi on kirkasta. Riisiä voi puristella / sekoittaa varovasti käsin, jotta se puhdistuu nopeammin. Siivilöi lopuksi riisi kuivaksi ja anna seistä mielellään noin tunnin verran.

Laita riisi syvään kattilaan ja lisää 1,5-2 dl vettä (per riisiannos). Käännä levy täysille ja laita kansi päälle. Kun vesi kiehuu, vähennä lämpöä hieman ja keitä 5 minuuttia. Käännä sen jälkeen lämpö minimiin ja hauduta kymmenisen minuuttia tai kunnes vesi on imeytynyt. Ota kattila tulelta ja anna riisin jäähtyä hetken.

Kun riisi jäähtyy, voit valmistaa etikan. Sekoita pienessä kulhossa riisietikka, sokeri ja suola, kunnes sokeri ja suola ovat liuenneet seokseen. Liukenemista voit auttaa lämmittämällä kulhon pohjaa kämmenelläsi ja painelemalla varovasti sokeria ja suolaa kulhon pohjaa vasten.

Laita riisi laakeaan astiaan ja ripottele etikkaseos riisiin. Kääntele riisiä varovasti lastalla, jotta etikka sekoittuu tasaisesti. Japanissa riisiä jäähdytetään tässä vaiheessa perinteisesti viuhkalla, mutta kotioloissa tuulettaminen käy varsin hyvin myös esimerkiksi jollain lehdellä. Pääasia on, että riisi on kokonaan jäähtynyt ennen kuin varsinaiseen sushien valmistamiseen ryhdytään.

Koska itse olen enemmän makien ystävä, meillä keskitytään yleensä sushien rullailuun. Makisushin kasaaminen aloitetaan merilevälevylle (kiiltävä puoli alaspäin), jonka alla voi käyttää rullaamisapuna asiaan tarkoitettua bambumattoa. Matto ei kuitenkaan ole välttämätön vaan rullailu onnistuu ilman sitäkin. Levitä merilevälevyn päälle ohut kerros riisiä (noin 1 cm). Voit kostuttaa kädet kylmällä vedellä niin puuromaisen riisin tasoittelu onnistuu paremmin. Jätä levyn yläreunaan pari senttiä tyhjää tilaa, niin riisi ja täytteet eivät pursua rullasta yli.

Painele rullan alalaitaan (muutamia senttejä laidasta ylöspäin) pieni vako ja levitä siihen ohut kerros wasabi-tahnaa. Wasabin kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä se on todella voimakasta. Pieni määrä siis riittää. Laita rullan alalaitaan haluamaasi täytettä ohuena suikaleena. Makiin voi rullailla vaikka minkälaisia täytteitä, mutta perinteisimpiä japanilaisia ovat ainakin

- kurkku
- avokado
- lohi
- katkarapu
- tonnikala

Meillä suositaan usein kurkku- porkkana-jääsalaatti-katkarapu -yhdistelmää. Lisää maustetta voit hakea vaikka majoneesilla tai Philadelphia-juustolla. Pyöritä levy täytteiden asettelun jälkeen tiukalle rullalle ja leikkaa rulla 2-3 cm paksuisiksi viipaleiksi. Terävä, kylmässä vedessä kostutettu veitsi, auttaa pitämään palojen reunat terävinä ja siisteinä.

Jos sushit joutuvat odottamaan syömistä hetkenkin, laita ne jääkaappiin odottamaan tarjoilua. Tarjoiluun sitten hyvää soijakastiketta sekä wasabia ja ahhh, nautinto on valmis!

tiistai 8. marraskuuta 2011

Ravintolassa: Putte's Bar & Pizza


Viikko sitten tuli vierailtua paljon keskustelua herättäneessä Helsingin pizzatarjonnan uusimmassa tulokkaassa. Kalevankadulla sijaitsevasta Putte's Bar & Pizzasta löytyi plussia ja miinuksia, mutta mitenkään ällikällä se ei lyönyt. Sisustus oli erittäin pelkistettyä. Less is sometimes more, mutta tässä tapauksessa toivoin että olisi ollut hivenen jotain lisää. Palvelu oli kuten sisustuskin: vähäistä ja coolia. Tiskiltä tilaaminen ei haitannut, mutta kassakoneen takanakin voi ja kuuluu palvella eikä hymyily ole mitenkään epäcoolia. Asiakkaana olisin toivonut lämpimämpää tunnelmaa tiskin toiselta puolelta.


Lista ei ollut kovin laaja, mikä ei haitannut vaan sopi hyvin paikan tyyliin. Oma sienipizzani oli maukas ja kaunis, tosin hieman raaka keskeltä. Vaaleaan kokonaisuuteen olisin toivonut jotain potkua tai makua lisää - kenties sitten sen puuttuneen tomaattikastikkeen. Kokonaisuus jäi loppupeleissä vähän pliisuksi. Seuralaisen salamipizza oli onnistunut, muttei ehkä kuitenkaan hintansa väärti.

Putte'siin saatan siis palata uudestaan, mutta en fiiliksen tai palvelun takia, vaan kokeilemaan jotain toistakin pizzaa. Toivotaan, että saan tuolloin pizzan lisäksi myös sen hymyn.

lauantai 5. marraskuuta 2011

Hackmannin pannukoulussa - miten paistan mehevän pihvin


Torstaina pääsin osallistumaan Koti ja keittiö -lehden järjestämään Hackmannin pannukouluun Helsingin Arabia-keskuksessa. Arabia-keskus oli itselleni ihan uusi kokemus, ja paikka ja koko ympäristö todella ihastutti luovuuden, taiteen, teknologian ja suomalaisuuden yhteensulattamona. Keskus on suomalaisen muotoilun, designin ja osaamisen keskittymä, jossa sijaitsee niin Iittalan, Arabian kuin Pentikin liiketiloja ja myymälöitä. Lisäksi samassa talossa asuu myös Taideteollinen korkeakoulu. Todellinen luovuuden kehto!


Pannukoulussa Hackmann esitteli omia paistoastioitaan ja kertoi vinkkejä paistinpannun valintaan. Ja minä kun olin kuvitellut, että paistinpannun ostaminen on helppo juttu! Ei suinkaan, pintamateriaaleja ja muotoja ja pohjan paksuuksia on vaikka kuinka ja jokaisella on omat tarkoituksensa. Lisäksi saimme maistella Top Chef -voittaja Akseli Herlevin Aurajuusto-päärynäsalaattia, coleslaw'ta sekä aivan erinomaista Tammisen rotukarjalihaa. Nam!

Herlevi jakoi kuulijoille pihvinpaistovinkkejä, joista jaan nyt eteenpäin teille muutaman.

1. Valitse laadukasta suomalaista pihvilihaa
Kokkien vanhan sananlaskun mukaan hyvän lihan voi pilata, mutta huonosta lihasta ei saa hyvää tekemälläkään.

2. Ota pihvit huoneenlämpöön hyvissä ajoin,
vähintään tuntia ennen paistamista. Jos laitat kylmän pihvin pannulle, niin pannu jäähtyy.

3. Mausta pihvi suolalla ja pippurilla ennen paistamista.


4. Ruskista pihvit aina kuumalla pannulla.
Kun pihvin paistaa kuumalla pannulla, tapahtuu kemiallinen reaktio lihan pinnalla, jonka seurauksena syntyy runsaasti makuaineita ja kaunis paistopinta. Akselin vinkkinä on paistaa pihvit voissa, johon heittää sekaan timjaminoksan ja kevyesti murskatun valkosipulinkynnen.

5. Pihvin koko ja paksuus vaikuttavat paistotapaan.
Ison pihvin tai kokonaisen fileen voi loppukypsentää uunissa matalalla lämpötilalla (90-110 astetta). Käytä digitaalista lämpömittaria: sisäfilee on medium, kun sen sisälämpötila on 47-50 astetta.

6. Vetäytyminen on yhtä tärkeä osa pihvin valmistusta kuin paistaminen.
Noin 10-15 minuuttia folion alla riittää, jolloin pihvin nesteet pääsevät tasaantumaan lihan solukoissa. Vetäytä liha lämpimässä paikassa, jotta se ei pääse jäähtymään.

Näin siis Akseli Herlevin pihvinpaistovinkit. Pannukoulussa maisteltujen pihvien perusteella aion ainakin itse kokeilla näitä vinkkejä seuraavaksi kun pihvi paistuu omalla hellalla.

Tässä vielä kännykkäkameralla otettuja kuvia Arabia-keskuksen kattauksista ja astioista.