Heippahei pitkästä aikaa ja terveiset Pietarista! Parin yön työreissulta kotiuduin jo perjantaina, mutta viikonloppu on mennyt enemmän tai vähemmän kiireisesti auringosta nauttien. Nyt siis vasta pitkästä aikaa koneen kimppuun ja matkakuvia perkaamaan.
Vaikka kyseessä oli tosiaan työmatka, aika kivasti ehdittiin kaupunkia nähdä parin päivän aikana. Erityisen yllättynyt olin nopeasta ja mukavasta Allegro-junasta, joka vei Pohjolan Pariisiin kolmessa ja puolessa tunnissa. Miellyttävää matkantekoa, mitä nyt passintarkastus tehtiin matkan aikana kolme eri kertaa. Tuimille tullivirkailijoille ei riittänyt nopea vilkaisu vaan passia tarkasteltiin pitkään ja hartaasti ja silmälasitkin pyydettiin poistamaan tunnistustilanteessa.
Pietarissa sää suosi yhtä kauniisti kuin täällä Suomessakin - lämmintä ja aurinkoista. Kiertoajelubussin kyydissä kaupunkia ajeltiin ristiin ja rastiin, mutta kuten aina kaupunkilomalla, parhaan käsityksen kaupunkista sai vasta kaduille jalkautuessaan. Kävellessä tuli ihailtua valtavaa Neva-jokea, Pietarin monia kanavia ja siltoja, vauhdikasta liikennettä sekä uljaita, vaikkakin usein surullisen rappeutuneita rakennuksia. Tuliaisiksi mukaan lähti ihana maatuska-kaulakoru.
Matkan kulttuurillinen osuus hoidettiin Pietarin Verikirkossa, joka oli kyllä upea ilmestys. Kirkko on rakennettu tsaari Aleksanteri II:n murhapaikalle ja siitä siis nimi "Kirkko veren päällä". Verikirkon kaikki seinät, kaaret ja katot on päällystetty pienin mosaiikkilaatoin tehdyillä kuvakoristeluilla.
Ruoaksi pääsimme nauttimaan melko venäläisiä makuja, kuten borssikeittoa, blinejä, lihapatoja (ylempi kuva) ja perunasalaattia. Ja tietysti vodkasnapseja :) Alemman kuvan ateria on eräässä kauppakeskuksessa nautittu lounas ("bisneslounas" ravintolan lounaslistan mukaan), jonka jälkeen ei sitten tullutkaan nälkä muutamaan tuntiin...
Maassa maan tavalla, myös ruokapöydässä. Olinkin erittäin tyytyväinen, että ruoat olivat pääasiallisesti melko lailla paikallisia, ja vaikka mitään ihmeellisiä makuelämyksiä ei koettu, pidin venäläisestä keittiöstä melkoisesti. Kesäkuumalla tosin mausteiset ja kuumat lihapadat olivat ehkä aavistuksen liian tuhteja.
Työn puolesta vierailimme muutamissa pietarilaisissa ruokakaupoissakin. Paikalliset palvelutiskit hämmästyttivät runsaudellaan: lihaa ja kalaa oli tiskeissä valtavina kasoina! Tälle löytyy kuulemma syynsä siitä, etteivät venäläiset mielellään osta valmiiksi pakattua lihaa, vaan pitävät palvelutiskin lihaa paljon tuoreempana ja haluavat itse olla valitsemassa juuri heille sopivan palan. Lihatiskiltä löytyi myös esim. kieltä, häntää, sydäntä ja munuaisia. Ei aivan suomalaisen Prisman perusvalikoimaa.
Ja löytyihän sieltä toki myös se vodkahyllykin :)
Pietari on tosiaan mielenkiintoinen (ruoka)paikka, tykkäsin kovasti. Tullimuodollisuudet kieltämättä huvittivat, passia käänneltiin ja väänneltiin joka suuntaan... ;-)
VastaaPoistaMaatuskakoru on tosi nätti, ihailin sitä eilen mutten saanut sanotuksi. Oli tosi kiva tavata ja tutustua, toivottavasti toinen tilaisuus tulee pian. :-)
Hih, kiva kun löysit tänne blogiini! Kävin kyllä heti eilen kurkkaamassa sinne sinunkin blogimaailmaan, en vaan ehtinyt vielä kommentoimaan mitään. Ihania ruokia ja muutakin kivaa! Oli hauska tavata ja toivottavasti tosiaan nähdään uudestaankin.
PoistaKiitos, koru on ahkerassa käytössä :)