Puuh, pakko se on myöntää, että pimeä marraskuu on saanut yliotteen ja työpäivän jälkeen väsyttää aivan vietävästi. Pyykkikoneen hurauttaminen ja tiskien tiskaaminen ovat ylivoimaisesti ainoat iltapuuhat, joihin jotenkin jaksaa ryhtyä. Aina tosin ei edes niihin. Onneksi joka puolella tunnutaan muistuttavan, miten tämä pimeys ja sen mukanaan tuoma laiskuus on oikeastaan ihan hyvä juttu. Verkkainen tahti ja saamattomuus tekee kuulemma hyvää aina välillä. Pimeän syyskelin aikaan saa oikeutuksen ottaa vähän rennommin ja makoilla vaan sohvalla. Katsella hömppäsarjoja tai lukea nurkkaan kertyneitä naistenlehtiä. Onneksi on koira, jonka perässä on pakko aina välillä raahautua ulos. (Tai tarkemmin ottaen raahata sadepukua inhoavaa koiraa ovesta ulos.)
Nuhjuiseen fiilikseen auttaa usein hyvä ruoka, ainakin minulla. Kunhan vaan jaksaa kokata! :) Näitä herkullisia salami-viikunaleipiä sain aikoinaan ystävän luona, pimeässä kelissä, takkatulen loisteessa. Rasvainen salami, makea viikuna ja tuhti Roquefort säestivät toisiaan niin hyvin, että ohje oli aivan pakko saada. Resepti on kuulemma kirjasta Täydellinen päivä - Ruokaretki Pohjoismaissa.
Pimenevästä marraspäivästä leivät ainakin tekevät astetta täydellisemmän.
Salami-viikunaleivät
1 leipä1 pala maalaisleipää
loraus oliiviöljyä
1/2 nippua rucolaa
3-5 siivua salamia
50 g Roquefort-juustoa (tai muuta voimakasta sinihomejuustoa)
1 tuore viikuna viipaleina (kuivattukin käy)
4 rkl juoksevaa hunajaa
loraus konjakkia
ripaus kanelia
1/2 dl saksanpähkinöitä
Lorauta oliiviöljyä leivän päälle ja laita rucolan lehtiä leivälle. Asettele seuraavaksi salamisiivut ja sinihomejuusto leivälle. Koristele viikunan viipaleilla.
Tee hunaja-konjakkikastike: sekoita kulhossa hunaja, konjakki, kaneli ja saksanpähkinät. Lorauta kastiketta leivän päälle ja tarjoile.
Viikunat on ihania, kaikissa muodoissaan :)
VastaaPoistaEikö olekin? Viikunahilloa tykkään käyttää paljon juustojen kanssa, se on ihanaa!
Poista