Kansallispuisto Nuuksio on varsinainen Espoon luontoaarre ja ihan parhaita ulkoilualueita tällä seudulla. Teimme viime viikonloppuna reippaan kävelylenkin kauniissa metsämaisemissa kevätauringosta ja heräävästä luonnosta nauttien. Erityisesti perheemme karvaisin jäsen oli taas kerran aivan ekstaasissa kaikista ihanista uusista hajuista ja poluista.
Luonnossa samoilua osaa kyllä arvostaa ihan eri lailla näin aikuisena. Muistan, miten lapsena kaikki kouluretket tehtiin aina paikalliselle luontonähtävyydelle, Kuhankuonolle. Siellä sitä käveltiin ohjatusti jonossa pitkin pitkospuita ja välillä pysähdyttiin juomaan mehua tai piirtämään erilaisia sammaleita. Kivaa vaihtelua normaaleille koulupäiville toki, mutta ei niitä maisemia ja luonnon kauneutta osannut erityisemmin ihailla. Toisin kuin nyt, kun hiljaisuus, vihreys ja raikas ilma tuntuvat todelliselta elämykseltä. Ehkä syynä on myös se, että lapsena ulkona tuli pyörittyä muutenkin kaikki illat. Tehtiin majoja, myytiin leikkikioskissa lähimetsän kukkia ja kiviä ja loiskittiin lammikoissa. Luonto ja metsä olivat ihan arkisia juttuja. Nykyään ulkoilu on lähinnä samojen lenkkipolkujen talsimista työpäivän jälkeen, jolloin ajatukset ovat liian usein arkiaskareissa ja aistit uinumassa. Kun yhtäkkiä löytääkin itsensä metsän keskeltä kuuntelemasta linnunlaulua ja tuoksuttelemasta keväistä mullan tuoksua, on ihan ällikällä lyöty.
Muuta ei elämykseen tarvitse.
