keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Babypäivitys

Okei. Välillä taas vähän babyjuttuja. Pakko kirjoittaa näitä, kun kokkaamaan en ole ehtinyt. Kaupassa käymme nykyään melko lailla vakiolistalla: leipä, maito, juusto, leikkele, karjalanpiirakoita, rahkaa, kasviksia. Joku nopea lounashässäkkä minulle ja pikkukokin ruokatarvikkeet. Siinäpä se. Pitäisi koittaa vähän aktivoitua noiden iltaruokien suhteen, alkaa variaatiot lämpimistä ja kylmistä voileivistä tulla jo korvista ulos...

Eipä sillä, kyllä meidän vauva antaa nykyään jo touhuta keittiössä (taitaa siis kokkaamattomuudessa olla kyse vaan laiskuudesta, ei niinkään ajasta). Neiti istuu ylpeänä Tripp Trapp -tuolissaan ja viskoo tavaroita pöydältä lattialle samalla kun katselee muun perheen touhuja. Selma-hauvakin on oppinut, että syöttötuolin juurella on tuottoisin paikka metsästää ruokaa. Ainakin maissinaksuja pikku-tirppamme on jo syöttänyt tyytyväisenä suoraan koiralle suuhun. Ylettyy juuri sopivasti pöydän äärestä koiran kuonolle.


Kiinteitä ruokia syömme neljä kertaa päivässä ja viides on juurikin tuloillaan. Ruoka maistuu seitsemänkuiselle tyllerölle vaihtelevasti, välillä erinomaisesti ja välillä taas ei. Ja silloin kun ei, niin kyllä saa olla jos jonkinmoista lelua ja laulua syöttöhetkessä mukana, jotta suu aukeaa. Pääasiallisesti pikkukokki on kuitenkin ollut kaikkiruokainen maistelija, jolle yökkäyksiä ovat aiheuttaneet ainoastaan banaani ja kiivi. Maito maistuu edelleen, mutta äidin iloksi tissillä viihdytään yhä harvemmin ja lyhyemmän aikaa. Toisaalta huomaan tuntevani hieman haikeuttakin imetyshetkien vähentyessä. Enpä olisi alkuaikojen imetysmaratonien aikaan uskonut mutta näin vaan on. Apua, miten aika kuluu nopeaan, kohta se jo juo kokista ja käy sylissä vaan kääntymässä!

Yöllä neiti tankkailee oikeastaan enää vain kerran, joskus kaksi, mikä on erittäin jees. Läpiyön unia odotan hartaasti, sillä tuntuu etten ole nukkunut kokonaisia öitä sitten kirpun syntymän. Toisaalta yösyöttöjen lopettamisella ei ole mikään kiire, katsotaan nyt ensin että saadaan nuo viisi päiväateriointia sujumaan mallikkaasti. Ehkä ne yöheräämiset siitä poistuvat ihan itsekseenkin (terv. toiveikas äiti-ihminen)...

 Myös mummolan syöttötuoli on sekä vauvan että hauvan mieleen
 
Joulun ja vuodenvaihteen pitkien pyhien jälkeen vauva-arki on alkanut taas rullata tuttuun tapaan ja kalenteri täyttyy mammatreffeistä, muskarista, vauvauinnista ja kyläilyistä. Välillä pidetään kotipäiviä, jolloin vauva nukkuu pitkiä unia parvekkeella ja äiti pesee pyykkiä ja röhnöttää sohvalla. Leikitään lattialla, opetellaan istumista, luetaan loruja, kikatetaan sänkyä pedattaessa ja odotetaan iskää saapuvaksi töistä. Käydään kaupassa ja tehdään ruokaa. Perusarkea siis, mutta ei kuitenkaan. Jokaisessa arkipäivässä kun on nykyään pala aurinkoa.

Meidän oma neiti Aurinkoinen <3


Tässäpä siis meidän kuulumisia lyhykäisyydessään. Huomiselle on suunnitteilla erittäin hyvältä kuulostavan arkiruokareseptin testaaminen ja viikonlopulle jotain leipomuksia. Hurraa, takaisin keittiöön! Kokkaan toisella kädellä ja toisella nostelen niitä viskeltyjä tavaroita lattialta takaisin neidin kätten ulottuville. Äiti pystyy niin moneen.

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Ulkofileetä soija-hunajakastikkeella


Kun apukokki saa päähänsä kokata jotain uutta ruokaa, se ilo suodaan hänelle viipymättä. Viime ravintolapäivässä mies oli päässyt maistamaan herkullista soijapaputahnasta tehtyä kastiketta. Tätä piti päästä testaamaan myös kotikeittiössä ja pienen metsästyksen jälkeen löysimmekin soijapaputahnaa etnisestä kaupasta. Apukokki valmisti herkullista ohueksi viipaloitua ulkofileetä soija-hunajakastikkeessa. Oli niimppal hyvää, että täytyy varmaan patistaa herra myös seuraavaan ravintolapäivään. Jospa se saisi taas jonkun "pakko testata ite" -ruokainspiksen ja minä vapaapäivän keittiöstä. :)

Naudan ulkofileetä soija-hunajakastikkeella


500-600 g naudan ulkofileetä
voita
oliiviöljyä

Soija-hunajakastike
peukalon pään kokoinen pala inkivääriä
1 valkosipulinkynsi
1 punainen chili
1 rkl oliiviöljyä
1 dl soijapaputahnaa
1 dl makeaa soijakastiketta
1,5 dl vähäsuolaista soijakastiketta
1,5 dl riisiviinietikkaa
5 rkl hunajaa

koristeluun
korianteria
1 punainen chili

jasmiini- / basmatiriisiä

Kuori ja paloittele inkivääri. Poista chilistä siemenet ja paloittele se. Murskaa valkosipuli mortteliin ja lisää inkivääri ja chili. Hienonna hienoksi tahnaksi. Laita oliiviöljyä kuumalle pannulle ja kuullota tahna pehmeäksi. Lisää soijapaputahna, soijakastikkeet, riisiviinietikka sekä hunaja. Sekoita hyvin.

Leikkaa ulkofilee ohuiksi siivuiksi. Paista siivut pannulla voi-öljyseoksessa, kunnes ne saavat väriä. Älä paista liian kauan, jotta lihasta ei tule sitkeää.

Ota pannu pois liedeltä ja siivilöi osa kastikkeesta lihojen joukkoon. Siirrä loput siivilöidystä kastikkeesta tarjoiluastiaan, josta kastiketta voi lisätä omaan annokseensa maun mukaan.

Tarjoile ulkofilee riisin kanssa ja koristele korianterin lehdillä sekä chiliviipaleilla.

tiistai 20. tammikuuta 2015

Hyvää burgeria Tukholmassa


Tukholmassa on piipahdettava joka vuosi. Tykkään kaupungista ihan kauheasti, sinne on aina kiva ja helppo matkustaa. Se tuli taas todistettua viime viikonloppuna, kun matkassa oli mukana myös puolivuotias pikkukokkimme. Kirpun eka ulkomaanmatka. :) Neiti kulki vaunuissa ja sylissä kuin vanha reissaaja ikään eikä vaavia häirinnyt edes menomatkalla lähes myrskyksi yltynyt merituuli. Keinuva laiva oli vauvasta ilmeisesti hyvinkin nukuttava paikka, meistä aikuisista ei niinkään.

Helsinki-Tukholma -risteilyllä aikaa Tukholmassa hengailuun on noin kuusi tuntia. Se menee nopeasti, emmekä tehneetkään sen kummempia suunnitelmia päivälle. Kun nälkä alkoi kurnia vatsanpohjassa, muistelin viime kevään Tukholma-reissulle katsastamiani ravintoloita. Jo silloin piti käydä testaamassa kaupungin parhaiden burgerien tittelistä kilpaileva Flippin' Burgers. Emme tuolloin ehtineet, joten suuntasimme ravintolaan nyt.

Löysimme paikan päälle puoli tuntia ennen ravintolan avaamista, joten kulutimme aikaa läheisessä ruokakaupassa (Suosittelen muuten aina ulkomailla käymään ruokakaupassa, vaikkei olisi tarvekaan. Valikoimat ovat ihan erilaiset kuin kotona ja vieraita tuotteita sekä esillepanotapoja on hauska tutkiskella hyllyrivien välissä.). Kun palasimme viitisen minuuttia ennen avaamista takaisin, oli ravintolan eteen muodostunut jo muutaman metrin pituinen jono. Suosittu mesta siis edelleen! Flippin' Burgers tulikin viimeistä paikkaa myöden täyteen muutamassa minuutissa avaamisen jälkeen. Hyvä, että kerrankin olimme ajoissa!


Minä tilasin kuukauden burgerin, jossa oli paljon avokadoa, sipulia kahdella eri tapaa, jalapenoja, Pepper Jack -juustoa sekä erittäin herkullinen pihvi. Apukokin Cricket Burger sisälsi niin ikään sipulia ja jalapenoja sekä tuorejuustoa plus saman herkkupihvin. Kummallekin otimme myös ranskalaiset. Ruoat saapuivat nopeasti ja pikkukokin oma purkkiruokakin lämmitettiin ystävällisesti ja viipymättä. Tunnelma oli juuri niin rento ja cool kuin tukholmalaisessa in-ravintolassa nyt vain voi kuvitella olevan. Tarjoilijat kulkivat resuisissa collegehousuissa, mutta onnistuivat silti näyttämään tyylikkäiltä. Ainakin juuri paikkaan sopivilta. Kukaan ei ihmetellyt täyteen tungettuja pöytiä tai vieraita seurueita kylki kyljessä kiinni. Puheensorina oli innostavaa, taustamusiikki leppoisaa. Baarin puolella odoteltiin vapautuvia pöytiä tyynesti, lapset leikkivät lattialla. Aurinko pilkotti ikkunasta. Lauantai Tukholmassa <3

Jälkkäriksi oli pakko ottaa vielä matkaan mukaan smoothie, joka tehtiin Ben & Jerry'sin jäätelöihin. Pehmeää ja herkullista, mutta talvisessa viimassa ei ehkä kuitenkaan se paras valinta. Hetken päästä olikin aika taas pysähtyä lämmittelemään kahville.

Jos kaipaat siis hyvää burgeria Tukholmassa, kipitä ihmeessä Flippin' Burgersiin.

-----

Flippin' Burgers
Observatoriegatan 8
Tukholma

perjantai 16. tammikuuta 2015

Kesäkurpitsapasta cashew-pestolla


Kaksplus-lehdestä löysin kivankuuloisen kesäkurpitsapastaohjeen. Vauvaperheille suunnatun lehden ruokaosiossa on usein reseptejä, joissa käytetään samoja raaka-aineita kuin mitä vauvalle valmistettavassa ruoassa voi käyttää. Kesäkurpitsaa, kukkakaalia, bataattia, banaania... Vauvalle ensin keitettynä ja/tai soseutettuna tai isommalle vaaville samaa ruokaa, mutta vähemmin maustein. Idea on tosi kiva - tosin meillä ei olla vielä näin pitkällä perheen aterioiden suunnittelussa. Kirpulla on ihan omat ruoat jääpalakuutioissa pakkasessa. Niitä keittelen ja pakastelen aina vaihtelevasti lisää viikon-parin välein. Meidän ruoista en ole lähtenyt varioimaan vauvanruokaa, mutta sitä voisi tässä kevään kuluessa alkaa harjoittelemaan. Erityisesti nyt, kun iso neitimme istuu vihdoin syöttötuolissa pöydän ääressä. Ruokailuista tulee siis pikkuhiljaa yhteisiä, koko perheen hetkiä. Can't wait <3

No hei, mähän unohdin ihan! Viime viikollahan me söimme Kirpun kanssa samaa ruokaa, ihan kirjaimellisesti. Tein pakkaseen isoa satsia lohta ja kukkakaalia. Otin osan valmiista lohesta ja kaalisoseesta erilleen omaa lounastani varten ja ajattelin muokata niistä jotain hyvää. Vaikka sitruunalohta ja kukkakaali-perunapyrettä. Ehkä vähän yrttejä joukkoon. Ja jotain kermaviilikastiketta. Lopulta en vaan kertakaikkisesti jaksanut ja tyydyin pikapikaa syömään höyrytettyä lohta ripauksella suolaa ja erittäin hienoa, maustamatonta kukkakaalisosetta. Mikä makuelämys.

Kaksplus-lehti nousi uudeksi ruokaohjekätkökseni tämän reseptin myötä. Kesäkurpitsapastan ja cashew-peston yhdistelmä oli lyömätön. Suosittelen lämpimästi. Vaikkei vauvalle tästä kesäkurpitsaa tarjottukaan.

Kesäkurpitsapasta cashew-pestolla


1 kesäkurpitsa
200 g spaghettia
oliiviöljyä
ripaus suolaa ja mustapippuria
parmesanjuustoraastetta

cashew-pesto
1 dl cashewpähkinöitä
4 rkl parmesanjuustoraastetta
1 pieni valkosipulinkynsi
pari kourallista babypinaattia
1 rkl sitruunamehua
2 rkl oliiviöljyä
(loraus vettä)

Huuhtele kesäkurpitsa. Leikkaa ohuiksi nauhoiksi. Sekoita peston aineksista pähkinät, parmesanjuusto, murskattu valkosipulinkynsi, pinaatti ja sitruunamehu sauva- tai tehosekoittimella. Lisää öljy ja tarvittaessa hieman kylmää vettä, jotta saat seoksesta kiinteän tahnan.

Keitä spaghetit. Lämmitä öljy pannulla ja pyöräytä kesäkurpitsanauhoja hetki pannulla. Mausta kevyesti suolalla ja mustapippurilla. Valuta spaghetit ja lisää pannulle peston kanssa. Nostele ainekset sekaisin. Viimeistele pasta-annos parmesanilla.

maanantai 12. tammikuuta 2015

Pestomarinoitu broileri ja maissiriisi


Broileri on meillä jokaviikkoista arkiruokaa ja tästä syystä se alkaa aina joskus vähän kyllästyttämään. Broileria uunissa, broileria wokissa, broileria kastikkeessa, broileria vaikkasunmissä. Sinänsä pidän kovasti kevyen broilerinlihan mausta, mutta siihen täytyy keksiä variaatioita aina välillä. Onneksi broileri toimiikin vaikka minkälaisissa ruoissa, ja sitä voi myös maustaa lähestulkoon millä mausteilla vaan. Helppo ja kiitollinen ruoka-aines siis.

Tämä broileriannos ei missään nimessä ole siitä innovatiivisimmasta päästä, mutta oikein toimiva perus arkiruoka. Valmistuu nopeasti ja on maukas. Arki-ilta pelastettu.

Pestobroileri ja maissiriisi

kahdelle

2 broilerin fileetä
suolaa
mustapippuria
2-3 rkl punaista pestoa
parsakaalia (tuore tai pakaste)

4 dl vettä
2 dl riisiä
puolikas sitruuna 
100 g pakastemaissia

Mausta broilerin fileet ensin suolalla ja pippurilla. Laita ne tämän jälkeen pestoon marinoitumaan vähintään puoleksi tunniksi. Pidempäänkin saa olla, mutta koska kyseessä on nopea arkisafka, ei pitkä marinointi ole välttämätöntä. Hätätapauksessa jätä koko marinointi väliin ja iske pestolla kuorrutetut broilerit suoraan uuniin.

Laita fileet ja parsakaalien nuput uunivuokaan ja paista 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Voit lorauttaa hieman oliiviöljyä broilerien ja parsakaalien päälle ennen paistamista.

Keitä riisi. Kiehauta vesi kattilassa ja lisää riisit sekä puolikas pesty sitruuna. Anna riisin kypsyä. Lisää maissit vasta pari minuuttia ennen riisien valmistumista kattilaan. Sekoita, poista sitruunan puolikas ja purista halutessasi sitruunan mahut riisien joukkoon.

Kokoa annos ja syö maha täyteen! :)

torstai 8. tammikuuta 2015

Suklaaunelma lasissa


Oi, mikä jälkkäri meillä olikaan uutena vuotena! Tämä on kuin suklaafondant, mutta lasissa: lämmintä, täyteläisen suklaista, ihana valuva sisus ja viilentävä vaniljajäätelö kaverina. Tein jälkkäreitä kahteen eri kokoiseen lasiin ja arvatkaa vaan kumman söin, isomman vai pienemmän. ;) Suklaaunelmat oli erittäin helppo valmistaa ja tällaiselle suklaasiepolle ylijääneet annokset maistuivat myös seuraavana päivänä mikrossa nopeasti lämmitettynä. Vaniljajäätelössä ei kannata pihistellä, vaan ostaa sitä vähän parempaa, oikeaa vaniljajätskiä, jossa on pilkkuja mukana. Ja annostella reilu pallo suklaaunelman päälle.

Suklaaunelma lasissa

kuusi annosta

100 g voita
1,5 dl fariinisokeria
2 munaa
200 g taloussuklaata
1 dl vehnäjauhoja
1 dl saksanpähkinää karkeana rouheena (tai jotain muuta pähkinää) 

tarjoiluun
vaniljajäätelöä

Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja fariinisokeri vaahdoksi. Lisää munat vaahtoon yksitellen kevyesti sekoittaen. Sulata suklaa vesihauteessa ja lisää taikinaan. Lisää lopuksi vehnäjauhot ja pähkinärouhe. Sekoita kevyesti tasaiseksi.

Annostele taikina uuninkestäviin laseihin. Jätä kohoamisvaraa. Paista 200 asteessa uunin alatasolla noin 20 minuuttia. Taikina saa jäädä keskeltä hiukan raa'aksi.

Nosta lasit uunista tarjoilulautasille. Anna jäähtyä muutama minuutti. Tee jäätelöstä pallo annosten päälle. Koristele halutessasi pähkinärouheella.

maanantai 5. tammikuuta 2015

Yhden kattilan kikhernepasta


Viime kesäkuussa tein ensimmäisen kerran yhden kattilan pastaa. Mieleeni ei tuolloin juolahtanut, että tämä toimiva konsepti voisi olla varioitavissa myös muilla aineksilla. Mutta siis totta kai on! Me Naisissa julkaistiin syksyllä kasa yhden kattilan pastareseptejä, jotka otin heti talteen. Tässä niistä yksi hieman varioituna. Makuina kikherneitä, parsakaalia ja aurinkokuivattua tomaattia. Toimii!

Yhden kattilan pastoissa haastavinta on oikean nestemäärän löytäminen. Pastavettähän kuuluisi keittäessä olla reilusti, mutta yhden kattilan pastoissa taas syönnin kannalta toimivinta on, että keitinvesi imeytyy mahdollisimman tehokkaasti pastaan. Eli että nestettä on valmiissa pastassa mahdollisimman vähän. Tämä ei koskaan täysin toteudu, joten kannattaa valmiista pastasta joko valuttaa hieman nestettä kattilasta tai vaan reippaasti nostella pastat ja muut ainekset lautaselle ja jättää ylimääräiset nesteet kattilaan. Pastaveden mukana on paljon herkullisia makuja, joten sitä kannattaa sisällyttää myös lautaselle. Ei ole ainakaan kuivaa, ei.

Yhden kattilan kikhernepasta

neljälle

3 valkosipulinkynttä
350 g pastaa
1 prk käyttövalmiita kikherneitä
200 g parsakaalinnuppuja (pakaste)
1,5 dl aurinkokuivattuja tomaatteja
2 rkl tomaattipyreetä
tuoretta persiljaa
3 rkl oliiviöljyä
9 dl vettä
2 kasvisliemikuutiota
mustapippuria
chiliä

parmesania tarjoiluun

Kuori valkosipulinkynnet ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi. Pane valkosipuli, pasta, valutetut kikherneet, parsakaalit, pilkotut aurinkokuivatut tomaatit, hienonnettu persilja ja öljy isoon kattilaan. Lisää vesi, liemikuutiot ja mausteet. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia, kunnes pasta on sopivan kypsää. Sekoita ruokaa pari kertaa keittämisen aikana.

Lisää parmesanraastetta valmiiseen ruokaan.

perjantai 2. tammikuuta 2015

Anopin parempi lihapiirakkapelti


Saimme jouluna anoppilassa apukokin lapsuusjouluihin kuulunutta perinneherkkua, pellille leivottua lihapiirakkaa. Apukokin santsatessa aatonaattona noin neljättä palaa lihapiirakkaa, totesin että pakkohan tätä on kotonakin sitten tehdä. Jos kerran ihan lapsuusmuistot tulevat mieleen. Siinä on vaan se ongelma, kun lähtee tekemään jotain, joka on äidin tekemää, perinteistä, jouluista ja vielä lapsuuden herkkua niin ei voi millään yltää samalle tasolla. Ei vaan voi, se on sula mahdottomuus.

Ensimmäinen lihapiirakkakokeiluni meni kuitenkin hyväksyttynä apukokilta läpi. Ei se tietenkään samanlaista tai yhtä hyvää ollut kuin äidin tekemä (lihapiirakka oli kuulemma eri värinen, eri muotoinen ja hassusti koristeltu) mutta ihan kelpo tekele nyt kuitenkin.

Jee, ehkä tästä voi tulla meidänkin perheen perinneherkku! Kun nyt pari kertaa vielä harjoittelen.

---

Uppopaistettuja lihapiirakoita ollaan muuten kerran kokeiltu aikaisemmin, niiden ohje löytyy täältä!



Lihapiirakkapelti


3 dl kermaa
3 dl maitoa
1/3 pkt tuorehiivaa
1/2 tl suolaa
n. 12 dl vehnäjauhoja
250 g huoneenlämpöistä voita

täyte
400 g jauhelihaa
1 iso sipuli
1,5 tl jauhettua maustepippuria
suolaa
3 dl puuroriisiä (keittämätöntä)

1 kananmuna

Lämmitä kermamaitoseos kädenlämpöiseksi. Sekoita kulhossa kermamaitoon hiiva sekä suola. Lisää vehnäjauhoja vähitellen. Vaivaa lopuksi taikinaan käsin paloiteltu, huoneenlämpöinen voi. Taikina saa jäädä löysähköksi. Anna taikinan seisoa jääkaapissa kelmulla suojattuna 2-3 tuntia.

Tee täyte. Keitä puuroriisi pakkauksen ohjeen mukaan. Pilko sipuli ja kuullota pannulla. Lisää jauheliha ja paista kypsäksi. Mausta maustepippurilla ja suolalla. Mausteita saa olla reilusti, sillä riisi imee itseensä osan mausteista. Sekoita jauheliha ja riisi keskenään.

Kaada kohonnut taikina jauhotetulle alustalle ja vaivaa pari kertaa. Puolita taikina. Kauli puolikkaasta taikinasta uunipellin kokoinen levy. Siirrä leivinpaperin päälle pellille. Kaada päälle jauheliha-riisitäyte ja levitä. Kauli toisesta taikinapuolikkaasta samankokoinen levy, mutta säästä osa taikinasta halutessasi piirakan koristeeksi. Siirrä taikinalevy täytteen päälle. Koristele halutessasi tekemällä piirakan päälle esimerkiksi taikinaruudukko.

Voitele piirakka kananmunalla ja pistele haarukalla. Paista 200 asteessa noin 20-25 minuuttia.