Theme Layout

[rightsidebar]

Boxed or Wide or Framed

[Wide]

Theme Translation

Display Featured Slider

Featured Slider Styles

Display Grid Slider

Grid Slider Styles

Display Trending Posts

No

Display Author Bio

No

Display Instagram Footer

Poro ja juusto keiton äärellä




On onni omistaa työkaveri, joka on yhtä innostunut hyvästä ruoasta ja kokkailusta kuin minäkin. Maanantaiaamut sujuvat meillä sutjakkaasti, kun käymme läpi viikonlopun onnistuneita (ja joskus toki epäonnistuneitakin) ruokakokeiluja. Useampaan otteeseen olemme innostuneet toistemme kokkailuista, ja näin ollen reseptejä vaihdellaan innokkaasti puolin ja toisin. Seuraavana maanantaina voi sitten tyytyväisenä todeta, että "olit oikeassa, tää oli ihan superhyvää"!

Yksi tällaisista esimerkeistä on savuporo-juustokeitto. Pirkasta löydetty keitto sävähdytti ensin työkaverin keittiössä, ja kehujen jälkeen piti meilläkin ilman muuta kokeilla poron ja juuston taivaallista yhdistelmää.

Savuporo-juustokeitto


5-6 (400 g) porkkanaa
1-2 (200 g) palsternakkaa
puolikas kukkakaali
pala (150 g) purjoa
2 rkl öljyä
1 litra vettä
1 laakerinlehti
1/2 tl suolaa
1 tl timjamia
1 tl mustapippuria
1 pkt Korkenlaskija juustoa (voimakas)
100 g poron kylmäsavupaistia
tuoretta persiljaa

Kuori ja pilko juurekset pieniksi kuutioiksi. Hienonna purjo. Kuullota kasviksia kattilassa tilkassa öljyä muutaman minuutin ajan.

Lisää vesi ja mausteet. Keita kasviksia kannen alla, kunnes ne ovat kypsiä. Poista laakerinlehti ja soseuta keitos sauvasekoittimella. Lisää joukkoon paloiteltu Koskenlasija. Kuumenna keittoa kunnes juusto on sulanut joukkoon. Lisää lopuksi kuutoitu poro sekä hienonnettu persilja, mutta jätä osa porosta ja persiljasta koristeeksi keiton pinnalle.

Tarjoile esim. ruisleipägrissinien kera (tämänkertaiset yksilöt paahtuivat hieman turhan mustiksi uunissa).

QuickEdit
Mona
2 Comments
Share :

Rapeat Namasten sämpylät



Leipätehtaalta, hyvää päivää!

Tuntuu, että Hellassa ja houkutuksessa on lähiaikoina leivottu enemmän leipää kuin kokkailtu mitään muuta. Mutta minkäs teet, jos pieni Leipuri Hiiva on asettunut olkapäälle asumaan ja huokailee aina vähän väliä tuoreen leivän perään. Leivotaan sitten, sanon minä! :)

Koska leivän leivonnassa olen aina tykännyt että mitä simppelimpi sen parempi, oli tätä helppoakin helpompaa sämpyläohjetta aivan pakko kokeilla. Resepti on alunperin Sikke Sumarilta, joka kuulemma leipoo näitä sämpylöitä vierailleen Namastessa Saarenmaalla. Siitä siis leipästen nimi. Minä bongasin nämä At Maria's -blogista, jonka reseptimuunnelmaa käytin omissa sämpylöissänikin. Sämpylöiden juju perustuun kolmeen seikkaan:
  1. Taikinaa ei tarvitse vaivata.
  2. Taikina kohoaa yön aikana jääkaapissa.
  3. Sämpylöissä on aivan ihana, rapea kuori sekä pehmeä, huokoinen sisus.
Tarvitseeko sanoa muuta? Leiväntekoon siis mars!

Namasten sämpylät


7,5 dl vettä
30 g hiivaa
1,5 rkl suolaa
3 dl ruisjauhoja
n. 10 dl vehnäjauhoja

siemeniä / leseitä pinnalle (jos haluat)

Sekoita hiiva ja suola kädenlämpöiseen veteen. Lisää jauhot sekoittaen. Taikina jää melko löysäksi ja sitkeäksi. Voit käyttää sämpylätaikinaan myös muita jauhoja maun mukaan, mutta huolehdi että vehnää on vähintään puolet jauhomäärästä.

Peitä taikinakulho leivinpaperilla ja keittiöpyyhkeellä ja jätä jääkaappiin yöksi kohoamaan. Huom! Taikina oikeasti kohoaa eli varaa sille riittävän iso kulho (toisin kuin bloggaaja, joka sai aamusella siivoilla ylipursuavia taikinaklönttejä jääkaapista).

Nostele kahdella isolla lusikalla taikinanokareita leivinpaperilla päällystetylle uunipellille. Huiskauta päälle jauhoja ja tee ristiviilto sämpyöiden päälle. Ripottele päälle siemeniä, jos haluat. Paista 230 asteessa noin 30-35 minuuttia. Anna jäähtyä pellillä, mutta älä peitä sämpylöitä liinalla. Näin niissä säilyy ihana, rapsakka kuori.
QuickEdit
Mona
11 Comments
Share :

Aamupuurolla


Huomentarallaa!

Aamupuurolla kera marjojen, banaanin ja kanelin on hyvä aloittaa lauantai. Erityisesti sellainen lauantai, jolloin reissataan Tampereelle katsomaan musikaalia, syömään hyvin ja nauttimaan parhaasta seurasta.

Iloista viikonloppua teillekin rakkaat lukijat!
QuickEdit
Mona
0 Comments
Share :

Ruis-kikherneburgerit - koska kasvishamppari ON hyvää!



Vaikka hampurilainen on monelle ennen kaikkea ja erityisesti liharuoka, on välillä ihan antoisaa vaihtelua tehdä burgeri kasvisversiona. Meillä ei kasvisburgereita ole tätä ennen valmistettu, mutta tämä ensimmäinen kerta ei varmasti jää viimeiseksi. Hyvässä kasvispihvissä tärkeää on mielestäni riittävä maku - pliisu kasvispihvi ei juuri houkuttele. Nämä kasvispihvit tehtiin kikherneistä ja maustettiin valkosipulilla, korianterilla ja juustokuminalla. Vähän falafel-tyyppistä makumaailmaa oli siis havaittavissa! Kastikkeena käytetty tsatsiki lisäsi upeasti välimerellistä tuntua burgeriin. Ruisleipää käytämme usein hampparisämpylänä ja se tuntui luontevalta valinnalta myös näihin kasvisversioihin.

Ruis-kikherneburgerien kaveriksi tehtiin bataattiranskalaisia - ei siis niitä kaikkein perinteisimmän hamppariaterian ranskanperunoita. Bataatti sopii perunan korvikkeeksi hurjan hyvin, mutta jää usein uunissa kypsennettynä melko lötköksi. Tämä ei välttämättä yhtään haittaa (ei ainakaan makua), mutta alla olevilla vinkeillä ranskiksista pitäisi tulla ainakin aavistuksen rapeampia.

Maukkaita hampparihetkiä! :)


Ruis-kikherneburgerit

neljälle

1 tlk kikherneitä (n. 350-400 g)
1 sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
1/2 dl korppujauhoja
1/2-1 sitruunan mehu
1/2 dl oliiviöljyä
1 kananmuna
1 dl korianteria hienonnettuna
1/2 tl suolaa
1 tl juustokuminaa
1/2 tl mustapippuria

4 Reissumiestä
1 punasipuli
babypinaattia ja jääsalaattia
1 tomaatti

tsatsikia (ks. ohje täältä)

Valmista ensimmäisenä tsatsikikastike ja laita se jääkaappiin maustumaan pihvien teon ajaksi.

Huuhtele ja valuta kikherneet. Hienonna kuorittu sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuullota sipulit pehmeiksi öljyssä pannulla.

Mittaa kulhoon korppujauhot, sitruunanmehu ja oliiviöljy. Anna korppujauhojen turvota hetken aikaa. Hienonna kikherneet kulhossa sauvasekoittimella. Lisää kananmuna, korianteri ja mausteet. Sekoita joukkoon korppujauhoseos sekä hieman jäähtyneet sipulit.

Muotoile taikinasta 4-5 pihviä. Paista pihvit öljyssä kuumalla pannulla noin 2-3 minuuttia kummaltakin puolelta.

Lämmitä ruisleivät uunissa tai leivänpaahtimessa. Viipaloi punasipuli ja tomaatti. Kokoa burgerit: tsatsikia, kikhernepihvi, pinaatin ja jääsalaatin lehtiä, tomaattia, punasipulia... ja nokare tsatsikia vielä päälle!

Bataattiranskalaiset


3-4 bataattia
n. 1 rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
timjamia

Kuori bataatit ja pilko ne pitkulaisten ranskanperunoiden muotoon. Huuhtele bataatit juoksevan veden alla, jotta osa tärkkelyksestä huuhtoutuu pois ja lopputulos on rapeampi. Kuivaa huolellisesti keittiöpyyhkeellä.

Levitä bataattisuikaleet uunipellille leivinpaperin päälle. Lorauta päälle oliiviöljyä ja mausta suolalla, mustapippurilla ja timjamilla. Pyörittele mausteet bataatteihin. Huolehdi, että ranskalaiset ovat paistettaessa mahdollisimman vähän kosketuksissa keskenään - näin ne eivät liikaa höyrysty ja lötkisty. Paista 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia.
QuickEdit
Mona
11 Comments
Share :

Puolukka-banaanismoothie



Kulunut viikko ja viikonloppu on sujunut auringon ja lumen innostamana niin sutjakkaasti, etten blogin puolelle ole juuri kerennyt. Onneksi tehosekoittimessa valmistuu talvinen energiajuoma kiireemmässäkin aikataulussa. Siis olkaapa hyvä, puolukkaa ja kardemummaa smoothiessa, uusi lempiyhdistelmäni!

Puolukka-banaanismoothie

kahdelle

150 g pakastepuolukoita
1 banaani
200 g turkkilaista jugurttia
loraus marjamehua
1-2 rkl kauraleseitä
1 tl vaniljasokeria
hyppysellinen kardemummaa

Laita ainekset tehosekoittimeen ja surauta tasaiseksi juomaksi.
QuickEdit
Mona
2 Comments
Share :

Pehmeät perunarieskat



Lapsena meillä tehtiin usein perunarieskoja. Äiti käytti ylijääneen perunamuusin rieskoihin ja niitä kutsuttiin kakkaroiksi. Varsin herkullinen nimitys, eikö? :)

Jätetään tällä kertaa kakkara-nimitys kuitenkin käyttämättä ja mennään ihan perinteisillä perunarieskoilla. Jos sopii. Ohje on otettu Isyyspakkaus-blogista. Täytyy todeta, että nämä rieskat ovat erityisen perunaiset - lisää desi enemmän vehnäjauhoja, jos kaipaat leipämäisempää lopputulosta. Perunarieskat ovat uunituoreena aivan suussasulavia eivätkä kaipaa lisukkeeksi kuin nokareen voita. Sulanut voi ja lämmin rieskanen... voiko parempaa olla!

Perunarieskat


5 dl perunamuusia
3 dl maustamatonta jugurttia
2 dl vettä
1 kananmuna
1 tl suolaa
1 dl kaurahiutaleita
3 dl vehnäjauhoja

Mittaa vehnäjauhoja lukuun ottamatta kaikki aineet kulhoon ja sekoita. Lisää vehnäjauhot vähitellen sekoittaen.

Nostele taikinasta pieniä kokkareita uunipellille leivinpaperin päälle. Ripottele rieskojen päälle hieman vehnäjauhoja, taputtele ne ohuiksi ja töki niihin muutama reikä haarukalla.

Paista rieskoja 250-asteisessa uunissa 10-12 minuuttia, kunnes rieskat ovat kauniin ruskeita.
QuickEdit
Mona
2 Comments
Share :

Pinaattiletut



On jännää, mistä ideat siihen "mitä tänään syötäisiin" tulevat. Yhtenä hetkenä et keksi mitään kivaa, toisena sopiva resepti-idea putkahtaa heti mieleen. Kuten nyt vaikka pinaattiletut. Kotiruokaklassikko, jota en koskaan aikasemmin ollut älynnyt tehdä. Ja tsadaa, yhtäkkiä työpäivän lomassa pinaattilettujen kuva välähtää silmiin. Niitähän me syödään tänään! Miksen aikaisemmin tullut ajatelleeksi?

Pinaattilettuja siis tehtiin, puolukkasurvoksen kera. Makoisia olivat, toivottavasti tämä idea muistuu mieleen toisellakin kerralla. :)

Pinaattiletut


250 g tuoretta pinaattia
2 kananmunaa
5 dl maitoa (kevyt tai täys)
2,5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl suolaa
1 rkl voisulaa

voita paistamiseen

puolukkasurvos
puolukkaa
sokeria maun mukaan

Keitä pinaattia 2-3 minuttia kiehuvassa vedessä. Kaada vesi pois ja nosta pinaatit jääkylmään veteen jäähtymään. Purista lehdet kuivaksi ja hienonna.

Vatkaa munien rakenne rikki kulhossa. Lisää puolet maidosta. Lisää jauhot, suola ja voisula ja sekoita tasaiseksi. Sekoita loppu maito sekä hienonnetut pinaatit joukkoon. Anna turvota noin puoli tuntia. Tee tällä välin puolukkasurvos surauttamalla puolukat ja sokeri sauvasekoittimella.

Paista letut runsaassa voissa. Nauti heti puolukkasurvoksen kera.

QuickEdit
Mona
2 Comments
Share :

Valoisampien aikojen välipalabagel



Arvatkaapa, onko yllä olevat kuvat otettu tässä viime päivien aikana?

Juu, ei ole ei. Tämä luvattoman kauan kestänyt pimeä jakso on kyllä harrastelevan ruokabloggaajan painajainen. Illan pimeydessä keittiön valossa napatut kuvat ovat kaikkea muuta kuin kirkkaita, vaikka niitä kuinka yrittäisi jälkikäteen käsitellä. Luonnonvaloa ei ole kuvissa näkynyt lokakuun jälkeen, auringosta puhumattakaan. Hämäriin ja kellertäviin kuviin on vaan pakko tyytyä, kun sen kummempia salamia tai kirkasvalolamppuja ei kuvausvälineistöön kuulu. Näillä mennään ja onneksi koko ajan valoa kohden! :)

Valoisampia kuvauspäiviä aloin erityisesti ikävöimään, kun löysin arkistoista nämä alkusyksyn valossa kylpevät kuvat eräästä välipalabagelista. Bagel on aivan huippuhyvää pikaruokaa, jonka täytteeksi kelpaa taas kerran lähes kaikki maan ja taivaan väliltä. Tällä kertaa leipä maustui broilerilla, fetalla ja lime-valkosipulimajoneesilla.

Bageleita pitäisikin muuten kokeilla leipoa itse. Löytyykö keneltäkään mitään hyvää luottoreseptiä?

Välipalabagel


valmis bagelsämpylä
tuorejuustoa (maustamatonta tai maustettua, esim. ruohosipuli)
rucolaa
grillattua broilerin fileetä
hyvää fetajuustoa
punasipulia
lime-valkosipulimajoneesia (ohje täällä)
mustapippuria

Puolita bagel ja voitele kummatkin puolet tuorejuustolla. Asettele pohjan päälle tuoretta rucolaa, grillatun broilerifileen siivuja sekä fetajuustoa. Koristele punasipulinrenkailla sekä nokareilla lime-valkosipulimajoneesia. Rouhaise hieman mustapippuria päälle. Aseta kansipuoli kohdilleen ja nauti!
QuickEdit
Mona
2 Comments
Share :

Tuoppi saaristolaisleipää, kiitos!



Saaristolaisleipä yksi ehdottomista leipäsuosikeistani, sillä se maistuu ympäri vuoden niin juhlana kuin arkenakin. Saaristolaisleipä kuuluu joulupöytään mädin ja smetanan lisukkeeksi. Se maistuu talvella höyryävän kuuman keiton kaverina muutaman juustoviipaleen kera. Kesällä puolestaan silli ja uudet perunat ihan huutavat pehmeää saaristolaislimppua seurakseen. Olen valmistanut saaristolaisleipää useasti ja oma luottoreseptini löytyy täältä.

Saaristolaisleipäfanitukseni takia innostuinkin kovasti, kun sain blogiyhteistyön kautta Laihian Maltaalta paketin, jossa kaikki saaristolaisleipäainekset ovat yhdessä ja samassa paketissa. Saaristolaisleivän valmistamisessa ainoa haaste kun on juuri erilaisten jauhojen ja ainesten määrä, joita välttämättä ei muuten perusleivonnassa tarvitse (kuten kaljamaltaat) ja jotka näin ollen jäävät keittiön kaappiin odottamaan (ja kenties homehtumaan) seuraavaa leivontainnostusta. Tuoppi Mallasmestarin saaristolaisleipä pitää sisällään lähestulkoon kaiken tarvittavan ja näin ollen se on helppo säilyttää kaapissa vaikka hätävarana.


Pakkauksessa on valmiina jauhoseos, kuivahiiva sekä pahvinen kertakäyttövuoka leivän paistamiseen. Lisäksi tarvitset vain 2,5 dl nestettä (vettä, piimää tai vaikka omenamehua), kulhon, sekoitusvälineen ja vähän voita tai öljyä vuoan voitelemiseen. Ohjeet leivän tekoon löytyvät pakkauksesta.

Valmistus

Sekoita jauhoseos, kuivahiiva ja 42-asteiseksi lämmitetty neste (itse käytin piimää) keskenään. Anna kohota lämpimässä liinan alla vähintään puoli tuntia. Voitele vuoka voilla tai öljyllä ja kaada taikina vuokaan. Anna kohota vielä vuoassa peitettynä toiset puoli tuntia. Paista 175-asteisessa uunissa noin tunti.

Jotta leipä saa ihanan kiiltävän päällisen, kannattaa sitä voidella paistamisen loppuvaiheessa siirappivedellä (1/2 dl vettä + 1 rkl siirappia). Voitelin itse leipää pariin otteeseen, noin 20 minuuttia ja noin 10 minuuttia ennen leivän valmistumista.

Anna jäähtyä ja tarjoile esim. skagen-mössön kera, ohje löytyy täältä.

Miltä valmis leipä sitten maistui?

Täytyy sanoa, että yllätyin oikein positiivisesti Mallasmestarin saaristolaisleivän mausta. Maku oli niin lähellä aitoa itse tehtyä saaristolaisleipää kuin vain voi olla. Aavistuksen kuivempaa tosin kuin omalla ohjeella tehty leipä, joten ajattelinkin seuraavaksi lisätä nesteen määrää ihan aavistuksen. Valmistus oli ihanan helppoa ja voisin hyvin kuvitella tekeväni tällä valmispaketilla leipää, kun  akuutti saaristolaisleipänälkä iskee. Oma luotto-ohjeeni kipuaa edelleen ykköseksi, mutta Mallasmestari tulee hyvänä kakkosena. Kiireessä se on ehdoton voittaja.

* Leipäainekset saatu blogiyhteistyönä Laihian Mallas Oy:ltä.

QuickEdit
Mona
2 Comments
Share :

10 vastausta minusta


Näin uuden vuoden alkumetreillä voisi olla hyvä vastata Zubi's cornerin haasteeseen ja kertoa muutamia asioita minusta. Olen ilokseni saanut tänne blogiin taas paljon uusia lukijoita ja seuraajia, joten muutama paljastus bloggajastakin saattaisi teitä kiinnostaa. :)


1. Mikä on sinussa parasta?

Voi apua, itseäänhän on näin vaatimattomana suomalaisena niin kauhean vaikea kehua! Arvostan itse itsessäni positiivista elämänasennetta ja perusoptimismia. Sitä, että elämä kantaa ja kaikessa näkee jotain hyvää. Olen luotettava ja tunnollinen ihminen, ja samalla toisaalta nopea innostumaan uusista asioista.

2. Mikä sai sinut bloggaamaan?

Keväällä 2011 hankittu järkkärikamera ja uuden kodin myötä noussut kokkailuinnostus saivat aikaan ajatuksen oman blogin perustamisesta. Tykkään valokuvata ja kirjoittaa, viihdyn keittiössä ja kaipasin tuolloin jotain uutta kivaa harrastusta, joten oman ruokablogin kirjoittaminen tuntui erinomaiselta idealta. Luin tuolloin jo paljon blogeja, joten blogimaailma oli tuttu. Tämä oma pikku blogi on edelleen rakas harrastus, jonka myötä olen oppinut ihan hurjasti ruoasta, valokuvaamisesta ja itsestänikin. Joka päivä ihmettelen kiitollisena niitä satoja katseluita, joita blogiini päivittäin kertyy.

3. Kahvi vai tee?

Nykyään kahvi, vaikka opinkin juomaan sitä vasta pari vuotta sitten. Kahden vuoden takaisella Lontoon-reissulla uskaltauduin Stabucksissa maistamaan cafe lattea ja olin myyty! Tätä ennen olin maistellut kahveja aina silloin tällöin ja jopa työskennellyt kahvilassa vajaan vuoden verran. Enkä päässyt kahvin makuun. Nykyään kahvi reilulla maidolla maistuu erityisesti aamulla, mutta teenkin ystävä olen edelleen.

4. Mikä saa sinut innostumaan ja inspiroitumaan?

Matkustaminen, aurinko, luonto, kauniit kuvat, tanssi, bloggaus, musiikki, pullan tuoksu, meri ja saaristo, hyvä kirja.

5. Bravuurisi keittiössä?

Vaikka olen ruokabloggaaja, taitaa varsinainen bravuurilajini kuitenkin olla leipominen. Leipoessani saan suurimmat onnistumisen elämykset ja ehkä se sopii tarkalle ja säntilliselle luoneelleni. Välimeren focaccia on yksi onnistuneimpia tuotoksia, jota olen leiponut juhlaan jos toiseenkin. Makean puolella luotan vakioherkkuihini, kuten suklaa- ja porkkanakakkuun (joiden luottoreseptit ovatkin muuten vielä julkaisematta).

6. Mikä vuodenaika olisit ja miksi?

Kevät. Rakastan kevään valoa, heräävää luontoa ja sen tuoksuja. Koko lämmin kesä on vielä edessä ja ilmassa on ihanaa odotusta.

7. Tärkein elämänohjeesi?

Nauti elämästä. Vanhana et kadu  asioita, joita teit vaan asioita, joita jätit tekemättä.

Kohtele muita siten, miten haluaisit itseäsikin kohdeltavan. Ole oikeudenmukainen.

8. Milloin ja miten viimeksi hemmottelit itseäsi?

Joulunaikaan itseään on tullut hemmoteltua ainakin suklaalla ja yleisellä herkuttelulla. Ennen joulua kävin myös kasvohoidossa ja hieronnassa. Balettitunneilla hemmottelen itseäni joka viikko.

9. Lempilastenlaulusi?

Hih, nyt ei kyllä muistu oikein mitään lempilastenlauluja mieleen! Olin pienenä kyllä kova tyttö laulamaan ja ainakin Täti Monica ja Ihahaa, ihahaa, hepo hirnahtaa kuuluivat repertuaariini. :)


10. Mikä on parasta elämässäsi tällä hetkellä?

Perhe ja ystävät. Tasapainoinen parisuhde, josta ei rakkautta, ystävyyttä ja huumoria puutu. Tulevan vuoden mukanaan tuomat muutokset.
QuickEdit
Mona
4 Comments
Share :

Vähän parempi makaronilaatikko



Aloitetaanpa uusi vuosi oikein perinteisellä kotiruoalla, liha-makaronilaatikolla. Minun ja makaronilaatikon suhde on ollut jokseenkin kivikkoinen. Tämä lasten yleensä rakastama herkku oli pienenä suuri inhokkini, jopa siinä määrin, etten suostunut syömään sitä lainkaan koulussa. Muistelen, että makaronilaatikossa tökki eniten vaalea munamaitoseos - makaroni ja jauheliha kyllä itsessään maistuivat.

Vaikka suhteemme on aikojen saatossa kiintynyt, en edelleenkään voi sanoa että makaronilaatikko olisi lempiruokaani. Nykyään kuitenkin pidän siitä, erityisesti silloin kun pääsen sitä vähän tuunaamaan. Koska munamaitoseos on ollut koetinkiveni, tykkään lisätä laatikkoon juustopohjaisia tuotteita, jotka elävöittävät seosta maukkaampaan suuntaan. Koskenlaskijaa, tuorejuustoa, sinihomejuustoa ynnä muuta. Lisäksi laitan sekaan saatavilla olevia yrttejä ja kasviksia, usein varsinkin tomaattia. Näillä eväillä tuttu makaronilaatikko muuttuu vähän paremmaksi, suoraan sanoen herkulliseksi.


Liha-makaronilaatikko


vajaa pussi tummia makaroneja
400 g naudan jauhelihaa
1 iso sipuli tai 2 pientä
1 valkosipulinkynsi
suolaa
mustapippuria
timjamia
paprikamaustetta
50-100 g ruohosipulituorejuustoa
kourallinen persiljaa
kirsikkatomaatteja
2 munaa
6 dl maitoa
2 dl juustoraastetta

Keitä makaroneja noin 8 minuuttia ja valuta ne.

Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuullota sipulit tilkassa öljyä ja lisää jauheliha joukkoon ruskistumaan. Mausta seos suolalla, mustapippurilla, timjamilla ja paprikamausteella. Lisää lopuksi ruohosipulituorejuusto ja anna sen sulaa jauheliha-sipuliseokseen.

Kaada jauhelihat ja makaronit voideltuun uunivuokaan. Hienonna joukkoon persilja. Sekoita ainekset uunivuoassa sekaisin. Puolita kirsikkatomaatit ja levitä laatikon päälle.

Sekoita munat ja maito keskenään ja kaada vuokaan. Ripottele päälle reilusti juustoraastetta. Kypsennä 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia.
QuickEdit
Mona
7 Comments
Share :

Follow @hellajahoukutus