lauantai 27. syyskuuta 2014

Herra Bataatti ja rouva Chorizo


Käsillämme on, rakkaat lukijat, jälleen kerran erittäin herkullinen makupari. Makea bataatti ja suolainen chorizo. Komppaavat toisiaan niin vaan mahdottoman hyvin.

Bataatti ja Chorizo esittävät tässä tuttujen ja turvallisten makkaraperunoiden roolia. Vähän uudella tavalla, mutta silti melko tunnistettavasti. Herra Bataatti esittää perunaa ja rouva Chorizo makkaraa. Roolinsa he vetävät todella taidokkaasti, sanoisin että jopa paremmin kuin alkuperäiset esittäjät. Mutta tämä on toki vain minun mielipide. Heidän kanssaan ateriassa näyttelee neiti Sipuli. Mutta hän onkin ollut mukana jo monessa makkaraperunassa, siinä ei ole mitään kovin uutta. Pienessä, mutta merkittävässä sivuroolissa toimii lisäksi majoneesi, Lime Majoneesi.

Että tällainen esitys, suosittelen lämpimästi testaamaan. Raivoisat aplodit täältä katsomosta.

Makkaraperunat chorizosta ja bataatista


kahdelle

1 iso bataatti
2 rkl oliiviöljyä
suolaa maun mukaan
n. 1 tl mustapippuria
n. 1 tl korianterimaustetta
1 iso sipuli
150 g chorizoa

limemajoneesi

1 dl majoneesia
1/2 limen raastettu kuori ja puristettu mehu
1/2 tl hunajaa
ripaus suolaa

Kuori ja pese bataatti. Leikkaa pitkulaisiksi paloiksi. Pane bataatit kulhoon ja lisää joukkoon öljy sekä mausteet. Sekoita ja kumoa leivinpaperin päälle uunipellille. Paahda 200 asteessa noin 15 minuuttia.

Leikkaa sipuli ja chorizo-makkara sopiviksi suupaloiksi. Kääntele bataatteja ja lisää joukkoon sipulit ja makkarat. Paista vielä noin 10-15 minuuttia.

Valmista majoneesi sekoittamalla keskenään kaikki ainekset. Tarjoa "makkaraperunat" kuumina limemajoneesin kera.

Voit myös kokeilla valmistaa majoneesin itse tällä takuuvarman helpolla ohjeella!

torstai 25. syyskuuta 2014

Feta-pinaatti-pinjansiemenpiirakka


Nyt löytyi herkkupiirakka blogiarkistosta kuukausien takaa! Alkukesästä ennen pikkukokin syntymistä väkersin feta-pinaatti-pinjansiemenpiirakan voitaikinapohjalla. Ohje on jäänyt (sattuneesta syystä) postaamatta, joten korjataan tilanne nyt. En muista tarkalleen mitä tilaisuutta varten tämän tein, mutta muistan kyllä että piirakka oli huippuhyvää. Pinaatti ja feta vaan toimivat niin hyvin yhteen - ja pinjansiemenet myös. Piirakka kannattaa tehdä neliön / suorakaiteen muotoiseen uunivuokaan, jolloin siitä on helppo leikata käteen ja evääksi sopivia paloja.

Feta-pinaatti-pinjansiemenpiirakka


1 pkt (5 levyä) voitaikinaa

1 sipuli
1 rkl öljyä
100 g tuoretta pinaattia
1 kevätsipulin varsi
200 g fetajuustoa
2 rkl pinjansiemeniä
2,5 dl kuohukermaa
3 kananmunaa
1/2 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria

Ota voitaikina huoneenlämpöön sulamaan. Kuori ja hienonna sipuli. Kuumenna öljy paistinpannulla, lisää sipuli ja pinaatti. Kuullota pari minuuttia. Jäähdytä.

Painele voitaikinalevyt leivinpaperoidun uunivuoan (n. 25 x 30 cm) pohjalle ja reunoille. Levitä pinaatti-sipuliseos pohjalle, lisää pilkotut kevätsipulit, fetajuustokuutiot ja pinjansiemenet.

Vatkaa kerman joukkoon munat. Mausta suolalla ja pippurilla. Kaada täyte pohjalle. Paista 200-asteisen uunin alatasolla n. 40 minuuttia. Jäähdytä ja paloittele.

maanantai 22. syyskuuta 2014

Mexican Chicken Sandwich


Erilaiset leivät ja sandwichit ovat suurta herkkuani. Uusia täytteitä ja ideoita metsästän ahkerasti, jotta leipiin saa vaihtelua. Tämä Arlan resepti hyppäsi siis nopeasti silmiini naistenlehden sivuilta. Alkuperäisessä ohjeessa kanatäyte tehdään hodarisämpylän väliin. Käytin itse ciabatta-sämpylää sekä muokkasin täytettä vähän oman maun mukaan (avokadoa oli ihan pakko saada mukaan). En aivan ymmärtänyt kermaviilimarinadin merkitystä reseptissä. Minusta se ei tuonut broileriin mitenkään ihmeemmin makua, vaikka koipia marinoitiinkin kermaviilissä yön yli. Parhaiten kermaviili toimi ihan sellaisenaan leipien välissä. 

Mexican Chicken Sandwich


2 broilerinkoipea
2 prk Arla Keittiö kermaviili kanalle

2 tomaattia
1 punasipuli
1 avokado
1 lime
nippu korianteria
suolaa
mustapippuria 
chilimaustetta
2 pehmeää ciabatta-sämpylää

Laita broilerinkoivet marinoitumaan purkilliseen kermaviiliä edellisenä iltana. Kääntele koipia kermaviilissä ja jätä jääkaappiin yön yli.

Nosta koivet marinadista ja pyyhkäise enimmät kermaviilit pois talouspaperilla. Aseta koivet uunivuokaan ja ripota päälle suolaa ja mustapippuria. Paista 150-asteisessa uunissa 2 tuntia. Jos pinta alkaa tummua liikaa, laita päälle folio.

Valmista paiston aikana tomaatti-avokadotäyte. Pilko tomaatit neljään osaan ja poista niistä sisukset pienen veitsen avulla. Näin täytteestä ei tule liian vetistä. Pilko tomaateista pieniä kuutioita. Pilko myös sipuli sekä avokado. Silppua korianteri. Sekoita tomaatit, sipuli, avokado ja korianteri kulhossa ja mausta limen mehulla, suolalla ja pippurilla.

Anna broilerinkoipien jäähtyä hetki. Irrota koivista syötävät osat ja revi ne suikaleiksi. Lisää suikaleisiin kulhossa makusi mukaan suolaa, mustapippuria ja chilimaustetta.

Paahda sämpylät. Täytä leivät levittämällä pohjan ja kannen pinnalle ensin reilusti kermaviiliä ja kasaamalla sen päälle tomaatti-avokadotäytettä, broileria ja vielä aavistus korianterinlehtiä.

perjantai 19. syyskuuta 2014

Takuuvarmasti onnistuva valkosipulimajoneesi


Niin, ehkäpä kuulut meihin tumpeloihin, jotka eivät koskaan onnistu majoneesin teossa. Et ymmärrä, miten ohuena nauhana öljyä tulisi kaataa kananmunan sekaan ja miten voimakkaasti samalla vatkata, jotta koko soosi ei mene juoksettuneeksi mössöksi. Pidät koko majoneesin tekoa hankalana hommana, joka tähän päivään mennessä ei ole vielä kunnolla onnistunut. Olet oikeastaan jo heittänyt hanskat tiskiin koko majoneesin valmistuspuuhassa.

Tähän sakkiin kuuluin minä, kunnes eteeni tömähti Isyyspakkaus-blogin valkosipulimajoneesi. Mutta enpä kuulu enää! Eikä tarvitse kuulua sinunkaan. :) Isyyspakkauksen Tommi on pelastanut meidät ikuisesta majoneesikadotuksesta. Tällä ohjeella majoneesi onnistuu takuuvarmasti. Se on helppoa, nopeaa ja ah, niin herkullista!

Helppo valkosipulimajoneesi


2 valkosipulinkynttä
1 kananmuna
2 tl dijonsinappia
1/2 sitruunan mehu
ripaus suolaa
ripaus valkopippuria
2 dl rypsiöljyä

Hienonna valkosipulit ja laita ne kapeaan kannuun. Mittaa kannuun myös muut ainekset. Laita sauvasekoitin kannun pohjalle, terä pohjassa kiinni. Käynnistä sekoitin ja nosta sitä vähitellen kohti pintaa.

Ja tsadaa, kuohkea majoneesi on valmis!

Jos et usko, niin kokeile. Onnistut varmasti.

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Viikuna-mozzarellasalaatti


Viikuna on minulle melko uusi tuttavuus enkä ole sitä juurikaan tätä ennen käyttänyt. Ristiäistarjoiluihin se toi herkullista uutta vaihtelua, niin monet vihersalaatin variaatiot kun on jo tullut kokeiltua. Mozzarella sopi makupariksi erinomaisesti. Seuraavalla kerralla tosin viipaloin viikunat vielä pienemmiksi veneiksi sekä kaadan kastiketta salaattiin vain osan. Loput voi laittaa tarjolle erillisessä astiassa, josta jokainen voi kaataa omaan salaattiinsa sitä lisää. Näin tarjoiluastian pohjalla oleva salaatti ei ui ilkeästi kastikkeessa ja viimeisetkin vieraat saavat tuoretta, ei-märkää salaattia.

En laita tarkempia määriä salaatin ainesosiin, sillä ne riippuvat kovasti siitä kuinka monta syöjää on kyseessä ja tehdäänkö salaatti alkupalaksi, ruoaksi, buffetpöytään vai miten. Meidän 15 hengen buffetpöytään mozzarellapalloja meni neljä ja viikunoita viisi. Mikäli teet salaatin alkupalaksi, on hyvä varata n. puolikas viikuna ja puolikas mozzarellapallo per syöjä.

Viikuna-mozzarellasalaatti


salaattisekoitusta (esim. rucolaa, lollo rossoa, jääsalaattia, babypinaattia tms.)
punasipuli
mozzarellaa
tuoreita viikunoita
pinjansiemeniä
basilikanlehtiä

kastike
6 rkl oliiviöljyä
3 rkl sitruunamehua
2 rkl balsamicoa
2 rkl hunajaa
suolaa
mustapippuria

Tee ensi kastike sekoittamalla kaikki ainesosat yhteen.

Tee salaattipeti ja pilko sen päälle ohuita punasipulin viipaleita. Revi päälle mozzarellapaloja sormin. Pese viikunat ja viipaloi kuorineen salaatin päälle. Paahda pinjansiemenet kuivalla pannulla ja ripottele salaatin pinnalle. Kaada kastiketta salaatille juuri ennen tarjoilua.

maanantai 15. syyskuuta 2014

Meidän keittiö


Sain aikoinaan kommenttiboksissa toiveen esitellä kokkailujen keskusta eli meidän keittiötä. Keittiömme sijaitsee espoolaisessa kerrostalokaksiossa, jonne muutimme nelisen vuotta sitten. Vaikka muutimme uudiskohteeseen, emme ehtineet vaikuttaa pintamateriaaleihin. Olen kuitenkin ollut ihan tyytyväinen keittiöömme, vain puinen tasopinta ja halogeeni-spottivalot yläkaapiston alle ovat olleet koko ajan hartaana toiveenani. Myös keittiön pöytä on auttamattoman pieni vieraiden kestitsemiseen. Sinne seuraavaan keittiöön sitten...

Keittiössämme on kokoon nähden mukavasti säilytystilaa (joka tosin on jo ihan täynnä kuppeja, kulhoja ynnä muuta tarpeellista ja tarpeetonta). Pidän myös siitä, miten aamuaurinko paistaa keittiöömme. Hyvää ruokahalua -sisustustarra on ollut oiva koriste seinällä. Kaiken kaikkiaan täällä keittiössä on mukava kokata ja koko ruoanlaitto- ja leivontainnostukseni onkin startannut voimakkaasti vasta tässä keittiössä. 

Lopuksi on ihan pakko huomauttaa, että keittiömme ei elävässä elämässä kyllä lähes koskaan näytä tältä kuin näissä kuvissa. Kuvat on napsaistu tulevia asunnonmyyntihaaveita varten - siinä syy tavarattomiin pintoihin. Todellisuudessa tasoilla pyörii jos jonkinmoista astiaa, tuttia, tyhjää juomapulloa ja keittiökonetta. Että jos ehdit huokaista ihmetyksestä niin älä huoli, on se käytössä se meidän keittiö. Ja käyttö myös näkyy. :)

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Voileipäkakku minun mieleeni


Ristiäistarjoiluistamme laitan jakoon vielä ehdottoman uuden voileipäkakkusuosikkini. Suhtaudun yleensä vähän nihkeästi voileipäkakkuihin, sillä olen syönyt riittävän monta liiallisissa tuorejuustotäytteissä ja -kuorrutteissa uivaa kakkua, joiden koristelu vie ajatukset suoraan 80-luvulle. Not my cup of tea. Tämä kakku ei istu perinteisen voileipäkakun raameihin, mutta maistuu juuri niin hyvälle kuin kunnon voileipäkakun kuuluukin. Pehmeää ja maukasta täytettä väkevän ruisleivän kera. Ulkomuoto muistuttaa ihan kakkua ja raikas salaatti riittää hyvin kruunaamaan koristelun.

Kakusta riittää 12-15 hengelle ja se kannattaa valmistaa edellisenä päivänä.

Hyydytetty kinkkuvoileipäkakku


pohja
reilu puolikas pakettia Real-leipää
n. 80 g tuorejuustoa

täyte
4 liivatelehteä
pala kurkkua
ripaus suolaa
300 g palvikinkkua
1 suolakurkku
persiljaa
400 g maustamatonta tuorejuustoa
200 g ruohosipulituorejuustoa
200 g ranskankermaa
1/2 dl laimeaa lihalientä
mustapippuria

koristeluun
kauniita salaatinlehtiä, kuten lollo rossoa tai salanovaa
kinkkusiivuja

Murusta Real-leipäsiivut pieneksi ja lisää joukkoon tuorejuustoa sen verran, että murumassa pysyy hyvin koossa. Voitele irtopohjavuoan reuna öljyllä ja laita se suoraan tarjoiluastialle ilman pohjaosaa. Painele leipämuru tarjoiluastian pohjalle vuoan reunojen sisäpuolelle.

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Raasta kurkku ja ripottele sen päälle suolaa. Valuta raasteesta ylimääräinen neste pois siivilässä.

Pilko palvikinkku, suolakurkku ja persilja pieneksi. Sekoita yhteen maustamattoman tuorejuuston kanssa. Mittaa toiseen kulhoon ruohosipulituorejuusto sekä ranskankerma. Vatkaa ne hyvin sekaisin. Kuumenna lihaliemi kiehuvaksi. Purista liivatelehdistä ylimääräinen neste pois ja sulata lihaliemeen. Anna liivatenesteen hieman jäähtyä ja kaada se ruohosipulituorejuustoseokseen koko ajan sekoittaen.

Yhdistä ruohosipulituorejuustoseos, kurkkuraaste sekä kinkkuseos keskenään. Mausta mustapippurilla. Kaada täyte pohjan päälle ja tasoita pinta. Anna hyytyä hyvin suojattuna jääkaapissa vähintään neljä tuntia, mutta mielellään yön yli.

Irrota reunus varovasti hyytyneen kakun ympäriltä. Koristele salaatinlehdillä ja kinkkurullilla ennen tarjoilua.

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Brunssilla Perobassa


Osalle teistä saattaapi olla tuttu Helsingin Fredrikinkadulla sijaitseva ihastuttava sisustusliike Peroba. Kesäkuusta lähtien Peroba on löytynyt myös Espoon Leppävaarasta, mutta tässä osoitteessa liike toimii sisustusputiikin sijaan kahvilana. Hurmaava punavalkoinen huvila on piilossa Leppävaaran korkeiden tornien ja harmaiden rakennusten välissä, ja on kuin pala kukkaketoa keskellä asfalttia! Miten ihanaa, että tämä kaunis vanha talo pitää nykyään sisällään kahvilan! Kaivattua vaihtelua Espoon loputtomille kauppa- ja ostoskeskusravintoloille. Peroba cafe toimii sekä kahvilana että arkisin lounasravintolana. Viikonloppuisin paikka tarjoaa kaksi brunssikattausta.


Kävimme nauttimassa eilen Peroban lauantaibrunssin. Tarjolla oli kylmien salaattien lisäksi mm. lihapullia, munakasta, bratwurstia, herkullista pulled porkia sekä pannukakkua ja jälkkärikakkua. Ruoat ja leivonnaiset tehdään Perobassa itse, ja esimerkiksi tarjolla ollut saaristolaisleipäkin oli talossa itse tehty. Kaikki oli hyvää ja maukasta, mutta jotain pientä erityistä olisin aamiaispainotteiseen kattaukseen ehkä vielä kaivannut. Sisustukseltaan Peroba on oikein viihtyisä ja mahtuipa sisään hyvin myös lastenvaunujen kanssa. Kauniiden vanhojen tapettien, lautalattioiden ja valoa tulvivien ikkuinoiden keskellä oli vaikea uskoa, että talo on ennen toiminut toimistokäytössä.

ihastuttava vessan lattia


Kaikille espoolaisille ja täälläpäin kulkeville siis korvan taakse ihana uusi brunssi- ja lounaspaikka, jossa ehdottomasti kannattaa piipahtaa. Me kärryttelemme seuraavan kerran pikkukokin kanssa Perobaan kahvittelemaan. Ja maistamaaan jotain kahvilan vitriinin herkullisista kakuista. :P

-----

Peroba cafe
Laturinkuja 10

torstai 4. syyskuuta 2014

Kuppikakkumaniaa


Pikkukokin ristiäispöydästä löytyi kasa herkullisia kuppikakkuja. Tein kahta erilaista versiota: kardemummamuffinseja kermaisella lime-valkosuklaakuorrutteella ja suklaamuffinseja appelsiinikuorrutteella. Muffinsien ohjeet on esitelty blogissa ennenkin, kardemummaiset täällä ja suklaiset täällä. Päätin, että kuppikakkuja niistä tulee näiden ihanien kuorrutusten myötä. Vai osaako joku sanoa muffinsin ja kuppikakun virallisen eron? :)

Olin supertyytyväinen kumpaankin makupariin! Kuppikakut jäivät sisältä sopivan meheviksi (kun niitä ei paista liian pitkään uunissa) ja kuorrutukset täydensivät leivonnaisia hienosti. Koristeilla kuppikakkuihin sai vielä kivaa näyttävyyttä ja piristystä. Yum-, Delish- ja Pick me- viirit ostin Juhla Centeristä.

Kokeile ihmeessä, kun leivontakärpänen seuraavaksi iskee! Kardemummaa, suklaata tai kumpaakin ;)


Kardemummakuppikakut



100 g voita
1,5 dl sokeria
2 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
1 tl kanelia
1,5 dl turkkilaista jugurttia
1/2 dl maitoa

kuorrute
2 dl vispikermaa
1/2 prk (125 g) lime-valkosuklaa maitorahkaa
1 tl vaniljasokeria
2-3 rkl tomusokeria
(pari tippaa elintarvikeväriä)
 
Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen vatkaten. Yhdistä kuivat aineet ja lisää taikinaan turkkilaisen jugurtin sekä maidon kanssa. Nosta lusikalla taikina muffinsivuokiin. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla n. 12 minuuttia.

Kun muffinsit ovat jäähtyneet, valmista kuorrute. Vaahdota kerma. Sekoita yhteen maitorahka ja sokerit. Yhdistä kermavaahto seokseen. Värjää halutessasi kuorrute elintarvikevärillä. Pursota muffinsien päälle ja koristele vielä halutessasi nonparelleilla tai muilla leivontakoristeilla.


Suklaakuppikakut



200 g voita
2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
3 munaa
4,5 dl vehnäjauhoja
3 rkl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
1,5 dl maitoa
150 g suklaata (taloussuklaa, tumma suklaa...)

kuorrute
200 g appelsiinituorejuustoa
400 g tomusokeria
75 g voita
(pari tippaa elintarvikeväriä) 

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokerit. Lisää munat yksitellen vatkaten. Yhdistä vehnäjauhot, kaakaojauhe ja leivinjauhe. Lisää jauhoseos siivilän läpi taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Rouhi suklaa karkeaksi rouheeksi ja sekoita varovasti taikinaan. Nosta taikina muffinsivuokiin ja paista 200-asteisen uunin keskitasolla n. 20 minuuttia. 

Kun muffinsit ovat jäähtyneet, valmista kuorrute. Vaahdota tomusokeri ja pehmeä voi. Seoksesta tulee murumainen. Lisää tuorejuusto ja sekoita hyvin tasaiseksi. Värjää halutessasi kuorrute elintarvikevärillä. Pursota muffinsien päälle ja koristele vielä halutessasi nonparelleilla tai muilla leivontakoristeilla.