maanantai 29. huhtikuuta 2013

Lime-ricottapiirasta Wappupöytään


Jos piknikeväät tai brunssitarjoilut ovat vapuksi vielä mietinnässä, niin tässäpä oiva, keväisen raikas makupala serpentiinien ja kuohuviinilasien joukkoon. Lime + ricottajuusto = namnamnam!! Piiras valmistuu nopeammin kuin ehdit tippaleipää sanoa, varsinkin jos käytät valmista pakastemurotaikinaa. Ja miksi et käyttäisi?! Vappuna kun harvoin kannattaa tuntikausia keittiössä häärätä: aattona on kiire töistä vappukarkeloihin ja vappupäivänä sitä nauttii, mitä nopeammin eväät tai tarjoilut ovat valmiina. Varsinkin jos aattona on vaikka pari kuohuviinilasillista tullut skoolattua... :)

Lime-ricottapiiras


1 pakastemurotaikina

2 kananmunaa
1 keltuainen
250 g ricottajuustoa
1 dl sokeria
4 limen mehu
2 dl kuohukermaa

tomusokeria 
1 limen kuori raastettuna

Sekoita yhteen kananmunat, keltuainen, ricotta, sokeri ja limen mehu. Vaahdota kerma ja nostele vaahto ricottaseoksen joukkoon. Painele sulanut pakastemurotaikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Kumoa täyte päälle. Paista 175 asteessa 25-30 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt ja pohja kypsää. Ripottele jäähtyneen piiraan päälle tomusokeria ja raastettua limen kuorta.


Vappupöytään (tai sinne piknikille) suosittelen myös Aura-perunasalaattia (ohje täällä) tai Rocky Road -suklaata (kurkkaa tänne). Vaikka vapun sääennusteet näyttävät onneksi vaihtuneen jokseenkin lupaaviksi, uskoisin ettei niin kovaa hellettä saada, jotta rockyroadin suklaat ihan sulamaan pääsisivät ;)

Ei muuta kuin oikein riehakasta vappua, serpentiinipuhalluksia, simasuita ja kuohuviinin poksautuksia!!

ps. Ja saahan täällä Helsingissäkin käyttää vappuaattona lakkia? Meillä Turussa kun se tuppaa olemaan vähän niin kuin tapana (ks. kuva)...

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Keväinen parsapiirakka


Kevään tulon tunnistaa hyvin: linnunlaulusta, leskenlehdistä ja siitä, että parsaa löytyy taas kaupoista. Parsa on kevään ehdoton kausituote, johon meidän taloudessa herättiin oikastaan kunnolla vasta viime keväänä. Vuosi sitten valmistettiin parsasta pastaa sekä salaattia ja grillailtiin useaan otteeseen pekoniin käärittynä.

Tämän kevään ensimmäiset parsat valmistin piirakassa suloisen suolaisen parmankinkun ja lempeän bataatin kaverina. Piirakkaohjeen idea löytyi täältä. Kylkeen tarjosin  mozzarellaa ja tomaattia salaattipedillä. Nammmm...

(Tänä viikonloppuna olisi tarkoitus polkaista parsakausi oikein kunnolla käyntiin, sillä toinen puntti odottelee vielä jääkaapissa risottoon pääsyä. Siitä lisää myöhemmin...)


Parsapiiras parmankinkulla


1 pakastepiirakkapohja

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
öljyä
3 munaa
150 g ranskankermaa
1 dl kuohukermaa
1 dl parmesanjuustoraastetta
loraus tuoretta sitruunanmehua
1 tl timjamia
suolaa
mustapippuria
valkopippuria

1 puntti vihreää parsaa
1/2-1 pkt parmankinkkua
1/3 bataatti 

Sulata piirakkataikina ohjeen mukaan. Painele sulanut taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Paista pohjaa uunissa 200 asteessa 10-15 minuuttia.

Pilko sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuullota ne pannulla tilkassa öljyä. Sekoita keskenään munat, ranskankerma, kerma, juustoraaste, sitruunanmehu ja mausteet. Leikkaa parsojen varresta pari senttiä pois, jos varsi on puumainen. Pilko bataatti ohuiksi siivuiksi.

Ripottele sipulit esipaistetun pohjan päälle. Kaada päälle muna-kermaseos. Asettele päälle taitetut parmankinkkusiivut, parsat sekä bataattiviipaleet vierekkäin. Raasta päälle vielä aavistus parmesanjuustoa. Laita piirakka takaisin 200-asteiseen uuniin n. 20-30 minuutiksi. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

torstai 25. huhtikuuta 2013

Texmexiä piirakkaan


Yksi hauskimmista asioista ruokabloggaamisessa on se, että kivoja ja kokeilunarvoisia reseptejä tipahtelee eteen kavereiden ja perheen kautta. Maukas ruokakokeilu tai lehdestä bongattu ohje kulkeutuvat ilokseni tuttavien käsistä usein myös minun hellalle. Monesti reseptien jakajana on äiti :)

Tämä tacopiirakka oli siskon löytö ja hänen hihkaistua siitä, meni piiras myös täällä testiin. Alkuperäisessä ohjeessa täytteeseen käytettiin ranskankermaa ja majoneesia, jotka olivat kuitenkin hieman liian raskaita piirakkaan. Korvasin ne kermaviilillä.

Piirasmuoto oli hauskaa vaihtelua tutuille texmex-mauille! Buen provecho, amigos!

Tacopiirakka


pohja
50 g margariinia
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1 1/2 dl maitoa

täyte
400 g naudan jauhelihaa
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
1 pss tacomaustetta
1 dl vettä
3 tomaattia
1/2-1 prk salsakastiketta
jalapenoja
2 dl kermaviiliä
2 dl juustoraastetta

pinnalle
1 punasipuli viipaloituna
nachoja

Sekoita huoneenlämpöinen margariini kuivien aineiden kanssa. Kaada joukkoon maito ja nypi taikinaksi. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.

Pilko sipuli ja valkosipulin kynnet ja kuullota niitä hetki pannulla tilkassa öljyä. Laita jauheliha paistumaan pannulle. Kun jauheliha on paistunut, lisää tacomauste ja vesi. Anna kypsyä, kunnes vesi on haihtunut lähes kokonaan. Kaada jauheliha taikinapohjalle.

Pilko tomaatit ja laita ne jauhelihan päälle. Lisää päälle salsakastiketta ja jalapenoja haluamasi määrä. Sekoita kermaviili ja juustoraaste ja levitä seos päällimmäiseksi.

Paista piirakkaa 200 asteessa noin 10 minuuttia. Ota piirakka hetkeksi pois uunista ja lisää päälle punasipulin renkaita sekä nacholastuja. Laita piirakka uuniin vielä noin 5 minuutiksi.

Tarjoile raikkaan salaatin kera.

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Kahden haasteen verran minusta

Ruokablogistit eivät yleensä paljasta kauheasti itsestään. Joku siellä keittiössä kokkailee ja ravintoloissa käy, mutta lempiruokiin ja jääkaapin sisältöihin taitavat isoimmat salaisuudet jäädä.

Mutta nyt oli pakko tarttua haasteisiin ja luvassa siis jotain minusta, bloggaajasta! :)

Hoidetaan tässä kaksi kärpästä yhdellä iskulla eli vastauksia sekä Pastanjauhannan että Zubi's cornerin lähettämiin haasteisiin. 

kuvat Turun saaristosta ja purjeveneestä, joista bloggaaja tykkää kovasti

  Ensimmäinen haaste


Ensimmäisessä haasteessa tehtävänä on kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestä.

1. Pakkasestani löytyy aina jäätelöä. Useimmin joko lakritsaa tai suklaata.

2. Olin lapsena tosi nirso. En pitänyt kuin muutamista eri ruoka-aineksista. Äiti joutui erään kerran jopa soittamaan opettajalleni ja pyytämään erityisluvan, etten joutuisi syömään makaronilaatikkoa. Uskomatonta, mutta opettaja jopa suostui tähän.

3. Jostain kumman syystä olen kuitenkin vuosien varrella oppinut syömään ja rakastamaan yhtä sun toista ruokaa. Tällä hetkellä lautaselle jäävät oikeastaan vain maksa, silli ja pinaattikeitto.

4. Allergian takia en myöskään syö mielelläni raakaa omenaa, päärynää tai kirsikkaa. Ainakaan isoina satseina.

5. Oluesta olen pitänyt niin kauan kuin muistan. Jännittävää herkkua oli lapsena saada maistaa vanhempien olutlasista vaahtoa.

6. Harrastan balettia. Löysin aikuisbaletin 15 tanssittoman vuoden jälkeen uudelleen enkä ymmärrä, miten saatoin pysyä siitä erossa näin kauan.

7. Juon aina sängyssä nukkumaan mennessäni useamman kulauksen vettä. Jos sängyn vieressä ei ole täyttä vesilasia, minua alkaa ahdistamaan, kurkkua kuivaamaan ihan hullun lailla enkä pysty nukkumaan.

8. Muuten pystyn nukkumaan lähes missä vain, erityisesti kaikkialla mikä liikkuu.


Ja sitten se 2. haaste


Viisi valintaa seuraaviin kysymyksiin...

Viisi asiaa, joita tarvitset päivittäin

Kännykän torkkuhälytys
Ripsiväri
Hammasharja
Hymy
Halaus

Viisi kirjaa, joita suosittelet

Lastenkirja: Astrid Lindgren (kaikki teokset, ei niistä voi valita)
Tyttökirja: Rauha S. Virtanen - Selja-kirjat
Ihanaa hömppää: Jennifer Weiner - Pieniä maanjäristyksiä
Tositapahtumiin perustuva: Liza Marklund - Uhatut ja Turvapaikka
Klassikko: Leo Tolstoi - Anna Karenina


Viisi materialistista lahjatoivetta

Luksuskosmetiikkaa
Polkupyörä
Isohko käsilaukku
Hemmotteluhoito jossain spassa
iPad

kuva: prisma.fi

Viisi paikkaa, joissa haluaisit käydä

Road 66
Italia (kokonaisuudessaan, mutta erityisesti mm. Rooma ja Toscana)
Alpit
Malediivit
Safari Afrikassa

 kuva: rantapallo

Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat sinua

optimistinen
tunnollinen
iloinen
järjestelmällinen
luotettava

Viisi elämänohjetta, jotka haluat jakaa muille

Matkusta, lähde, näe maailmaa.
Life doesn't have to be perfect to be wonderful.
Kohtele ihmisiä siten, miten haluaisit itseäsikin kohdeltavan.
Syö suklaata, hyvällä omatunnolla.
Vanhana et kadu  asioita, joita teit vaan asioita, joita jätit tekemättä.


Heitän haasteet eteenpäin kolmelle muulle Inspiration-ruokablogikollegalle


Tarttukaa ensimmäiseen, toiseen tai kumpaankin haasteeseen, jos vaan innostutte! :)

lauantai 20. huhtikuuta 2013

Rosmariini-vuokaleipä


Oi, mikä auringonpaiste! Oi, mikä kevät!

Tästä se vihdoin lähtee se kevät. Olen aivan varma. Talvitakit ja -kengät on viety varastoon, huomenna siivotaan parveke talven pölyistä ja kuivahtaneista kanervan oksista. Lenkkijalkaakin alkoi taas vipattamaan pitkän ja pimeän talven jälkeen. Oi kevät, tulithan sä sieltä!

Aurinkoista viikonloppupäivää piristää vielä ennestään itse tehty leipä. Paljon tämän helpommaksi leivän tekeminen ei voi mennä. Vuokaleipä ei vaadi juuri vaivaamista tai muotoilua. Taikinan annetaan pariin otteeseen turvota, ja sitten ei kun uuniin. Hurmaavassa tuoreen leivän tuoksussa ei paljon auringonvalon paljastamat likaiset ikkunatkaan harmita.


Rosmariini-vuokaleipä


5 dl vettä
50 g tuorehiivaa
1 dl kauraleseitä
2 dl ohrajauhoja
2 tl suolaa
1 rkl siirappia
n. 7 dl vehnäjauhoja
kuivattua rosmariinia
kuivattua basilikaa
oliiviöljyä

Sekoita noin 40-asteiseen veteen hiiva, kauraleseet, ohrajauhot, suola, siirappi sekä kuivattua rosmariinia ja basilikaa. Yrttejä voi laittaa taikinaan maun mukaan, n. 1-2 tl kumpaakin. Lisää vehnäjauhot vähitellen alustaen. Taikina saa jäädä löysähköksi. Anna turvota liinan alla puolisen tuntia.

Kaada kohonnut taikina voideltuun vuokaan. Vuokaan on hyvä jäädä reilusti kohoamisvaraa. Anna leivän kohota liinan alla vielä toiset puoli tuntia.

Pirskota leivän päälle aavistus oliiviöljyä ja ripottele päälle rosmariinia ja suolaa. Paista 250-asteisen uunin alatasolla n. 25 minuuttia.

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Kana-avokadosalaatti ja basilikakastike

Babyshowereihin tein kana-avokadosalaattia, johon löytyi ystävän kaapin päältä aivan uskomattoman iso tarjoiluastia! Tulipa komean näköinen salaatti, kun sen sai superlaakealle astialle esille. Minun kaappeihin (tai kaappien päälle) ei kyllä ikinä mahtuisi noin isoa kulhoa...

Vauvajuhliin tein hieman soveltaen noin 1,5 - 2 kertaisen annoksen, mutta tästä ohjeesta syö vatsansa mainiosti täyteen neljä henkilöä.

Kana-avokadosalaatti


3 erilaista lehtisalaattia
4 broilerin rintafileetä
suolaa
mustapippuria
4 kypsää avokadoa
3 limen mehu
1-2 punasipulia
2-3 dl erilaisia pähkinöitä
1 granaattiomena

Mausta broilerin rintafileet suolalla ja mustapippurilla. Ruskista fileet öljyssä ja anna hautua kypsiksi. Lorauta kypsien fileiden päälle vielä limen mehua ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi.

Halkaise avokadot ja poista kivet. Kuori ja viipaloi avokadot ja laita lautaselle, jolla on limen mehua. Kääntele viipaleita pari kertaa. Säästä rutistetut limen puolikkaat salaatin koristeeksi.

Kuori ja halkaise punasipulit. Viipaloi ohuiksi viipaleiksi. Paahda halutessasi pähkinät kuivalla pannulla. Halkaise granaattiomena ja ota siemenet talteen.

Asettele salaatin lehdet pohjalle ja kokoa kaikki ainekset niiden päälle. Koristele salaatti lopuksi puristetuilla limen puolikkailla.

Ja sitten se basilikakastike.


Basilikakastike


1 prk (200 g) ranskankermaa
2 valkosipulinkynttä
1/2 sitruunan raastettu kuori ja mehu
1 ruukku basilikaa
1 tl sokeria
ripaus suolaa ja mustapippuria

Mittaa kaikki ainekset kulhoon ja soseuta sekaisin sauvasekoittimella.

-----

Salaatin voit tehdä myös ilman broileria, jolloin se toimii hyvin lisukesalaattina. Tässä lisukeversiossa pähkinöinä käytettiin saksanpähkinöitä ja granaattiomenaa ei laitettu. Superhyvää oli silti! :)

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Onnelliset babyshowerit


Sain viikonloppuna olla järjestämässä rakkaalle ystävälle ja hänen suloiselle vauvelilleen babyshowereita. Perinteistä poiketen me pidimme juhlat vasta babyn syntymän jälkeen, jolloin ystävät pääsivät yhdellä kertaa ihailemaan vastasyntynyttä. Pikku-Onnin lisäksi juhlintaan osallistui myös muita lapsosia, joten menoa ja meininkiä riitti ilmapallojen ja pikkuautojen kera.

Vauvalle ja perheelle tehtiin tietysti vaippakakku, jonne piilotimme kaikkea kivaa niin vauvalle, äidille, isälle kuin vauvelin pikkusiskolle. Vaippojen lisäksi kakusta löytyi mm. pukluliinoja, tuttipullo, äidin kynsien hemmottelupaketti, isosiskon askartelupussukka sekä iskälle ihan omat kylpyankat ja tuttipullojuomat :)


Hih, tunnistaako kukaan, mistä tämän julisteen idea on otettu? ;)



Tarjoiluina oli kana-avokadosalaattia (josta reseptiä luvassa myöhemmin), vieraiden tuomia suolaisia piirakoita, välimeren focacciaa sekä Onni-vauvan kakku ja suloiset suklaamuffinsit hempeillä pastellikuorrutteilla koristeltuina. 

Kakun sokerimassakuorrute oli aivan uusi tuttavuus, jonka kanssa pähkäilimme pitkään. Iso kiitos ja kumarrus kanssajärjestäjä-ystävälle, joka sai kuin saikin massasta yliotteen ja kakun upeasti kuorrutettua ja koristeltua. Tai no, teinhän minäkin siihen kaksi koristenappia ja -palikkaa. :)

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Onk nakei?

Perjantaipiristykseksi sekä Turkuun suuntautuvan viikonloppuvierailuni kunniaksi haluan jakaa teille rakkaan (entisen) kotikaupunkini ainutlaatuista murresanastoa. Turun murre on on yhtälailla vihattu ja rakastettu, ja jos ei muuta, niin ainakin sen ominaisen sävelkulun tunnistavat kaikki. Jo muutama vuosi sitten Turusta poismuuttaneena se huvittaa ja ilahduttaa minua aina vaan enemmän. Oma murteeni nousee salakavalasti pintaan aina turkulaisten ystävieni ja perheeni kanssa keskustellessa. Täällä pääkaupunkiseudulla se piiloutuu huomaamatta jonnekin taustalle.

Ihanat käännöslausahdukset on bongattu netistä eri sivuilta. Näillä eväillä voitte huoletta varata kesäisen viikonloppumatkan Turkuun ja pärjäätte kaupugin vilkkaassa puheensorinassa.

Täältä pesee! :)


Suomi-Turkku
Hauska tavata pitkästä aikaa = Viäläks sääki elät?
Saisinko menun? = Onk mittä ruakka?
Sallitteko, että poltan? = Onk tikui? 
Luvallanne, jos sallitte. = Anskummää.
Paljonko tämä maksaa? = Kuimpal?
Se on kallis. = Niimpal?
Se on edullinen. = Niimpal?
Miten ikävää! = Niimpalkauhia!

Enklanti-Turkku
Connecting people = Oleks pahas paikas?
First class = Pirun kallis
Home sweet home = Eimar mää lähren kotti
How do you do? = Morjens
Hurry up! = Tuleksää!
Ice hockey = Tami-kiakkoo
International = Ulkolaissi
Enjoy Coke! = En jua Kokakola!
Light = Paha
Managing director = Meirän pomo
Sales manager = Se piänempi nilkki
Secretary = Kaffenkeiti
Please = Tosa o
So? = Kui?
Show must go on = Puulaaki kaatus, vaihretan nimi
Show-business = Komeljanttarei
See you later = Menisi sääki kottis vaa
Team work = Porukas sählämine
We are the champions! = Tepsi viä poja!
Sorry, I don't speak English = Puhusis sääki suame vaa
Menu = Onk nakei?
E-mail = Emmä saa tätä viälkä aukke


Oikke makoisa viikonloppu!!

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Juustoa tikkuihin


Saanko esitellä, uusin voittaja sarjassa "Nopein ja helpoin illanistujaisherkku ever": J U U S T O T I K U T!

Ohjeen esitteli vähän aikaa sitten Kaisa ihanassa blogissaan No home without you, ja nämä menivät heti testiin. Aivan mielettömän hyviä, ja miten helppo tehdä! Uusi naposteluherkku on syntynyt.

Juustotikut


1 pkt lehtitaikinalevyjä
1 kananmuna
suolaa
2 dl juustoraastetta

Sulata lehtitaikinalevyt ja leikkaa ne pitkittäin neljään osaan. Voitele kananmunalla ja ripottele päälle suolaa ja juustoraastetta. Paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.

Ja variointimahdollisuuksia on vaikka kuinka! Ripottele päälle lisäksi esim. murskattua valkosipulia, yrttejä, chiliä tai vaikka raastettua sitruunan kuorta.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Lammasburgeri


Kerta se on ensimmäinenkin. Meidän keittiössä on vihdoin valmistettu lammasta. No, jauhetussa muodossa ja burgerin välissä, mutta kuitenkin!

Olen syönyt herkullisia lammasburgereita esimerkiksi Stone'sissa ja Carlito'sissa, joten halusin testata, onnistunko tekemään sellaisen myös kotioloissa. Erityisesti, koska apukokki ei ollut lammasta koskaan aikaisemmin maistanut (ja epäili ettei pystyisi sellaista pientä suloista karitsaa syömään). Ilmeisesti Lambi-mainos ei kuitenkaan pyörinyt hänen silmissä koko ruokailun ajan vaan hienosti se burgeri näytti maistuvan! :)


Lammasburgeri

kahdelle

400 g karitsan tai lampaan jauhelihaa
2 valkosipulinkynttä
3 rkl lihafondia
1,5 tl juustokuminaa
1,5 tl oreganoa
mustapippuria
suolaa

2 rapeaa sämpylää
1 tomaatti
1/2 pkt hyvää fetaa
1 pieni punasipuli
muutama babypinaatin lehti
tsatsikia (ohje lopussa)

Sekoita jauhelihan joukkoon murskatut valkosipulinkynnet, lihafondi, juustokumina, oregano ja mustapippuri. Anna seoksen maustua hetki. Muotoile taikinasta kaksi isoa tai kolme pienempää pihvia. (Me teimme kaksi 200 g pihviä ja kieltämättä vyöryimme ruokapöydästä sohvalle.) Mausta pihvit vielä suolalla ja mustapippurilla.

Paista pihvejä öljyssä n. 5 minuuttia ensimmäiseltä puolelta ja 10 minuuttia toiselta. Anna vetäytyä muutaman minuutin ajan foliossa.

Paahda sämpylät nopeasti pannulla tai uunissa. Sivele pohjalle tsatsikia ja kokoa päälle pihvi, babypinaatti, feta, tomaattisiivut, punasipuliviipaleet ja päälle vielä iso lusikallinen tsatsikia.


Tsatsiki

1/2 kurkku
1/2 tl suolaa
1-2 valkosipulinkynttä
400 g turkkilaista jogurttia
2-3 tl sitruunamehua
mustapippuria

Huuhtele kurkku ja raasta se karkeaksi raasteksi. Laita kurkkuraaste siivilään ja ripottele päälle suola. Valuta parikymmentä minuuttia ja painele välillä kurkusta lusikan avulla ylimääräinen neste pois.

Kuori ja silppua valkosipulinkynnet. Sekoita kulhossa kurkkuraaste, valkosipuli ja turkkilainen jogurtti. Mausta sitruunamehulla ja pippurilla. Anna tsatsikin vetäytyä jääkaapissa hetken ennen tarjoilua.

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Pääsiäisulkoilut Himoksella


Hyvää myöhäistä perjantai-iltaa kaikki!

Pari kuvaa ja sanaa tässä vielä pääsiäisestä ja talviloman jälkimmäisestä laskettelukohteesta, Himoksesta. Pääsiäisenä oli meidän lisäksi joku muukin keksinyt tulla laskemaan Himokselle. Hiihtokeskus oli aivan tupaten täynnä, hissilippujen jonottaminen kesti uskomattomat 1,5 tuntia eikä jonottaminen toki siihen loppunut. Hissijonot olivat parhaimmillaan lähes sata metriä ja rinteessä sai pujotella kanssalaskijoiden välistä kuin Tanja Poutiainen alppihiihtomäessä. Onneksi aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja seura oli mitä parhainta, niin eipä juuri haitannut! :)

Lasku sujui siis hienosti, mutta viimeisenä päivänä päätimme suksien sijaan kiivetä Himosrinteen huipulle ihan pelkin jalkavoimin. Edellisillan juhlimisista yhä toipuen ja luistavien kengänpohjien kera tehtävä oli vähintäänkin haastava. Tuli useammankin kerran tutustuttua läheisesti rinteen lumipeitteeseen... :)

Onneksi huipulla odotti laavu, tuli ja makkaran grillaus. Kylläpä maistui herkulliselta sen rehkimisen jälkeen!

Niin, ja alaspäin kävelimme sitten ihan teitä pitkin...

torstai 4. huhtikuuta 2013

B-B-B-B-BLT




Mitäpä jos tekisit tänään torstai-iltapalaksi ikisuosikkileivän eli BLT:n?

Pekonin (B), salaatin (L) ja tomaatin (T) klassikkoyhdistelmä toimii aina takuuvarmasti, mutta silti tätä herkkua tulee harvoin tehtyä. Usein BLT:n olemassaolon muistaa vasta bistro-henkisissä ravintoloissa, jolloin sitä onkin sitten aivan pakko tilata. Viime kerrasta kun on kulunut jo ihan liian pitkä aika...

BLT-sandwich


kahdelle

6 paahtoleipäviipaletta
1/2 pkt pekonia
1 pieni punasipuli
1 tomaatti
rapeaa salaattia
hyvää majoneesia
1 valkosipulinkynsi

Paista pekonit rapeiksi pannulla. Viipaloi punasipuli ja tomaatti. Paahda paahtoleivät leivänpaahtimessa ja sivele kuoritulla ja halkaistulla valkosipulinkynnellä leipien pintaa, niin että ne saavat hennon valkosipulin maun. Sivele ohut kerros majoneesia leiville ja aloita kokoaminen. Salaattia, pekonia, tomaattia, sipulia. Seuraava paahtoleipäviipale päälle ja uudestaan. Salaattia, pekonia, tomaattia, sipulia. Päällimmäiseksi vielä yksi rapea, majoneesilla sivelty paahtoleipä ja - tsadaa, BLT on valmis!

Syömisen helpottamiseksi leipä kannattaa puolittaa kolmion muotoisiksi paloiksi (plus että näin pääset paremmin ihailemaan täytteiden kaunista väriloistoa).