sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Joulupukin kontista, Vol. 2

 Kokkailukirjojen lisäksi pukki toi muitakin kauniita ja toivottuja lisäyksiä meidän keittiöön:


 Vaaleansinistä Koko-sarjaa ruskeiden Koko-mukiemme kaveriksi.


Merensinisiä Iittalan Kartio-laseja. Kartion kirkkaita laseja löytyy kaapista jo valmiiksi, samoin kuin tätä väriä, mutta pienempää kokoa. Nämä täydentävät siis juomalasivalikoimaa täydellisesti. Ja sopivat hyvin yhteen myös ikkunalaudalla nököttävien pullojen kanssa.


Suloinen säilytyspurkki.


Puuttuneet kynttilänjalat. Tontut olivat siis olleet kuulolla! :) Ja löytäneet nämä ihanuudet kuulemma kirpputorilta, mahtavaa!


Kaunis keittiötaulu. 

------

Kiitos hurjasti pukille ja tontuille kaikista ihanista lahjoista, mitään turhaa emme saaneet vaan kaikki lahjat olivat joko toivottuja tai muuten erittäin käyttökelpoisia. Ihan liikaa niitä vaan taas oli, ei me oikeasti näin kilttejä olla oltu...

perjantai 28. joulukuuta 2012

Glögijämät juustokakkuun


Jos joulusta jäi glögiä kaapin pohjalle eikä joulujuoma enää oikein maistu, voit käyttää glögitiivisteen jämät tähän herkulliseen juustokakkuun. Glögi tuo kakkuun mukavan säväyksen, muttei maistu ollenkaan liian vahvasti. Sopii hyvin vaikkapa uuden vuoden pöytään!

Glögijuustokakku

(alkuperäinen resepti Kotivinkistä)

pohja  
200 g kaurakeksejä
200 g piparkakkuja
200 g sulatettua voita

täyte 
600 g maustamatonta tuorejuustoa
1 prk (250 g) maitorahkaa
25 g sulatettua voita
1 dl sokeria
1/2 dl maissitärkkelysjauhoja
1 dl glögitiivistettä

glögisiirappi
2 dl glögitiivistettä
1 dl sokeria

Murenna keksit ja piparkakut tasaiseksi murumassaksi esimerkiksi monitoimikoneella. Lisää joukkoon sulatettu voi ja sekoita tasaiseksi. Laita irtopohjavuoan pohjan ja reunojen väliin leivinpaperi ja voitele reunat. Kaada murumassa vuokaan ja painele se tasaiseksi kerrokseksi vuoan pohjalle ja reunoille. Ei haittaa, vaikka reunat eivät olisi tasaisen korkuisia - röpelöiset reunat vain sulostuttavat kakkua! Nosta vuoka hetkeksi jääkaappiin jähmettymään.

Sekoita kaikki täytteen ainekset keskenään. Kaada täyte vuokaan ja tasoita pinta. Paista kakkua uunin alatasolla 175 asteessa 40 minuuttia. Ota uuni pois päältä, mutta jätä kakku jälkilämpöön vielä 30 minuutiksi. Anna kakun jäähtyä hyvin.

Valmista glögisiirappi mittaamalla glögi ja sokeri kattilaan ja keittämällä seosta ilman kantta noin 10-15 minuuttia. Anna jäähtyä huoneenlämmössä. Seos paksuuntuu jäähtyessään, joten ei haittaa vaikka se ei ole paksua vielä keittovaiheessa. Itse keitin siirappia hieman liian kauan, ja siirapista tuli jäähtyessään turhan paksua ja tönkköä ja melkoisen makeaa.

Poista vuoan reunat ja nosta kakku tarjoiluvadille. Kaada glögisiirappi kakun päälle.

Jos et halua kovin vahvaa glögin makua kakkuun, voit toki jättää glögisiirapin tekemättä ja tarjota kakun sellaisenaan. Hyvää on niinkin! :)

torstai 27. joulukuuta 2012

Joulupukin kontista, Vol 1


Joulut on taas juhlittu. Kinkkua, laatikoita, glögiä, kinkkua, suklaata, kinkkua... Joulupöydästä toiseen, masu pullollaan. Rentouttavia päiviä leffojen, kirjojen ja ulkoilun parissa, hyvässä seurassa. Joulupukkikin kävi meillä kahdessa eri osoitteessa ja eri kilttejä oltiin näköjään oltu!

Bloggaajaa pukki muisti kolmella ihanalla kokkikirjalla:
 - Pastanrakastajan raamattu, hurmaava Aglio & olio (Tuominen, Koski, Kivilahti)
 - Herkullisia kuppipakkuja pullollaan oleva Kuppikakut - Kuppikakku päivässä pitää onnellisena
 - Hellapoliisi-ruokasivuston suositut reseptit kattavana pakettina

Näiden aarteiden reseptejä tullaan kokaamaan ja bloggaamaan teille ensi vuonna vaikka kuinka, en malta odottaa!!


maanantai 24. joulukuuta 2012

Tulkoon joulu


Niityillä lunta, hiljaiset kadut...

Nyt rauhoitutaan kinkun ja laatikoiden, suklaiden ja pähkinöiden sekä rakkaiden läheisten seuraan. Hankien keskellä, joulutunnelmassa.

Lämpöistä joulua teille kaikille!

lauantai 22. joulukuuta 2012

Joulupöytään: Piparimudcake


Jos joulupöydästä uupuu vielä jälkiruoka tai glögin / kahvin makeampi kaveri, niin tässäpä sinulle ohje, jota suosittelen täydestä sydämestäni. Todella herkullinen ja jouluinen kakku, muttei kuitenkaan tönkön täyttävä (jaksaa siis syödä kaikkien muiden ihanien jouluruokien jälkeenkin).

Nautimme tätä ja muita herkkuja tänään perinteisillä jouluglögeillämme. Nyt on vieraat kestitetty, mies lähtenyt rilluttelemaan varpajaisiin, pesukone pörräämässä, viinilasi vieressä ja Tshaikovskin Pähkinänsärkijä telkkarissa.

Lämmin joulumieli.


Piparimudcake

(alkuperäinen ohje Pirkasta)

150 g voita
200 g taloussuklaata
2,5 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
0,5 tl inkivääriä
0,5 tl pomeranssinkuorta
0,5 tl neilikkaa
(tai korvaa inkivääri, pomeranssinkuori ja neilikka 1,5 tl piparkakkumaustetta)
0,5 tl kardemummaa
4 kananmunaa
1 dl sokeria
1 dl siirappia

pinnalle
tomusokeria

lisäksi
2 dl kermaa
1 rkl sokeria

Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Voitele vuoan reunat. Sulata rasva miedolla lämmöllä kattilassa. Ota kattila pois liedeltä, lisää paloiteltu suklaa ja sekoita, kunnes suklaa on sulanut.

Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe sekä mausteet keskenään. Vatkaa huoneenlämpöiset munat, sokeri ja siirappi napakaksi vaahdoksi. Ole kärsivällinen, sähkövatkaimellakin sekoittamisessa voi mennä hetki ennen kuin vaahto on kuohkean napakkaa.

Kaada hieman jäähtynyt suklaa-voiseos muna-sokerivaahdon joukkoon varovasti sekoittaen. Sekoita myös jauhoseos taikinaan.

Kaada seos vuokaan ja paista 200 asteessa uunin keskiosassa noin 20 minuuttia. Irrota jäähtynyt kakku vuoasta ja ripottele pinnalle tomusokeria. Tarjoa kakku vaahdotetun ja sokerilla maustetun kerman kera.

Huom! Kakun kuuluu jäädä keskeltä tahmeaksi.

torstai 20. joulukuuta 2012

4 yötä jouluun on...


...laskin ihan itse juu ja samalla huomasin, että kaikkea kivaa pientä jouluista kotoa jo löytyy.


 Ensimmäiset joululahjat on jo saatu (ja avattu). Joulukorista paljastui esim. konjakkihyytelöä ja sitruunaoliiviöljyä.


Muutamia joulukoristeita tipoteltuna sinne tänne. Enkeli majailee pyykkikoneen päällä.


Joulukalenteriakin on muistettu avata. 


Piparit leivottiin (tuttuun tapaan) valmistaikinasta. Ensi vuonna sitten itsetehdyllä piparkakkutaikinalla. Ehkä...


 Joulusuklaat. Veikkaan, että eivät kestä aattoon saakka.


Joululahjat paketoitiin eilen. Paketoiminen oli jokseenkin haastavaa, koska koiraneiti oli hurmaantuneen kiinnostunut olohuoneen lattialla tapahtuvasta paketointiprosessista. Neiti seurasi koko ajan silmä tarkkana haistellen jokaista kääröä ja kiereskellen välillä lahjapapereissa.

Joulunodotus siis kuumimillaan itse kullakin :)

maanantai 17. joulukuuta 2012

Blossa 12


Glögi kuuluu jouluun kuten ensilumi talveen. Ensimmäistä kertaa odottaa mitä suurimmalla hehkutuksella ("Vau, juodaan glögiä!" / "Vau, sataa lunta!") ja se on aina yhtä ihanan ihmeellistä. Ajan kuluessa glögi (/lumi) alkaa menettää hohtoaan ja viimeisten lasillisten (/lumisateiden) aikaan lausutaan jo kaikki kuorossa, että "Kiitos, kyllä tää on taas nähty. Ensi vuonna sitten lisää."

Onneksi glögin ei tarvitse olla aina sitä samaa perinteistä punaviiniglögiä kera neilikan ja kanelin. Vaihtelua ja versioita löytyy, ja tästä erinomaisena esimerkkinä on vuosikertaglögi Blossa. Blossan maut vaihtuvat joka vuosi, ja nyt on menossa jo kymmenes vuosikerta.

Tämän vuoden Blossa on inspiroitunut Itä-Aasiasta ja on väriltään vaaleaa ja maustettu yuzu-hedelmällä sekä inkiväärillä. Ei ihan heti tunnistaisi glögiksi! Parin ensimmäisen hörpyn jälkeen mausta alkaa kuitenkin löytää myös glögimäisiä vivahteita, mutta tätä voisi mielestäni juoda vaikka ympäri vuoden! Altian sivuilla mainostetaan, että Blossa 12 sopii hyvin myös huoneenlämpöisenä tai kylmänä nautittavaksi.

Suosittelen maistamaan, jos tätä herkkua vielä Alkosta löytyy. Yllätyt varmasti ja toivottavasti myös positiivisesti!:)

Ihanaa glögikautta!


perjantai 14. joulukuuta 2012

Berliinin tuliaisena: Currywurst


Lokakuisen Berliinin reissun jälkimainingeissa valmistimme paikallista herkkua, currywurstia. Vaikka ulkonäkö (ja oheinen kuva, pahoittelut!) ei ollut houkuttelevimmasta päästä, onnistui currywurstin maku mielestämme yllättävän hyvin kohdilleen alkuperäisen Saksan serkkunsa kanssa. Kiitos siitä Ruokapedian reseptille!

Currywurst


4 bratwurstia
oliiviöljyä
1 sipuli
1 tlk tomaattipyreetä (noin 70 g)
1/2 dl ketsuppia
2 dl vettä
1 rkl vaaleaa balsamicoa
1 tl hunajaa
1 tl soijaa
1 rkl curryjauhetta

Viipaloi bratwurstit. Ruskista ne pannulla oliiviöjyssä ja siirrä hetkeksi sivuun odottamaan.

Hienonna sipuli mahdollisimman hienoksi silpuksi. Kuullota sipulisilppu pannulla. Lisää joukkoon tomaattipyree, ketsuppi, vesi ja mausteet. Sekoita tasaiskesi ja anna kiehua hiljalleen muutaman minuutin. Lisää lopuksi makkarat joukkoon.

Tarjoile currywurst ranskalaisten perunoiden kanssa ja lisää halutessasi annoksen päälle vielä curryjauhetta.

tiistai 11. joulukuuta 2012

Piparipullia. Jälleen.



Toistan itseäni ja leivon toista joulua peräkkäin samoja joulupullia. Ei siis mitään uutta mistelinoksan alla. Mutta kun nämä ovat vaan niin hyviä! Pullataikinaa ja piparitaikinaa... hei kamoon! :) Lupaan leipoa ihka uuden joululeivonnaisohjeenkin teille vielä ennen joulua, mutta sitä ennen käykää bongaamassa näiden herkkukierteiden ohje täältä.

Joulu <3 pullat


Mitä mieltä muuten olette meidän kynttilänjaloista? Itsenäisyyspäiväkyläilijät toivat mukanaan juhlapäivään kuuluvat sinivalkoiset pöytäkynttilät, mutta kaapin pohjalta ei löytynyt niiden kaveriksi yhtään oikeaoppista kynttilänjalkaa (tontut kuulolla?). Mielestämme päivän teemaa ajatellen sampanja- sekä Leijona-pullo ajoivat kuitenkin erinomaisesti asian. Sampanja kuvastaen tietysti päivän juhlavuutta ja Leijona isänmaallisuutta.
Oih, miten vertauskuvallista!

Parasta oli se, että molemmat pullot piti tyhjentää ennen kuin niistä saatiin kynttilänjalat.
Ja ei, Leijona-pullo ei ollut täynnä.

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Joulukorttiaskartelua



Rauhallinen sunnuntaipäivä joulukortteja askarrellen. Vaikka postikortteja ei nykyään enää juuri tule lähetettyä, joulukortit ovat pysyneet "Asiat, jotka kuuluvat erottamattomasti jouluun" -listallani. Muutaman viime vuoden olen ollut Tiimarin tarjousjoulukorttien uskollinen käyttäjä, mutta nyt intouduin taas väsäilemään niitä itse. Mukavaa ja joulumieltä kohottavaa mutta aikaavievää puuhaa. Juuri sopivaa siis laiskaan sunnuntaihin!

Tarvikkeet hankin askartelukauppa Sinellistä, idean googlettamalla. Ei mitään liian vaikeaa tai piirustustaitoja vaativaa tälle askartelijalle :)

Ja pahoittelut kaikille joulukorttilistalaisillemme, tiedätte nyt siis mitä kuoresta paljastuu :)

------

Ps. Niin ja muita erottamattomasti jouluun kuuluvia asioitahan ovat ainakin Kauneimmat joululaulut Helsingin Tuomiokirkossa (tai Turun aikoina Mikaelinkirkossa), Joulurauhan julistus (useimmiten paikan päällä Turun Vanhalla Suurtorilla mutta vähintäänkin tv:n välityksellä) sekä Joulupukin kuumalinja jouluaattoaamuna (vielä tämänikäisellekin kovin kovin jouluista).

perjantai 7. joulukuuta 2012

Vispaa, vispaa vispipuuroa


No niin, nyt selvisi sitten sekin, miksi vispipuuroa kutsutaan VISPIpuuroksi. Ja sehän on tietysti siksi, että vispipuuroa kuuluu rakkaat ystävät vispata. Ei sekoittaa tai hämmentää vaan vispata.

Tämä valkeni minulle, kun valmistin elämäni ensimmäistä kertaa itse vispipuuroa. (Kyllä äiti, vaikka lapsuudessa teit minulle lukemattomat satsit vispipuuroa, jouduin kasvamaan kaksikymmentäyhdeksänvuotiaaksi ennen kuin tuli tarve tehdä sitä itse.) Alkuperäisessä ohjeessa mainitaan erittäin hämäävästi, että "Sekoita joukkoon mannasuurimot". Ei, niitä ei missään nimessä kuulu sekoittaa punaherukkaveteen vaan vispata reippaalla kädellä, kunnes suurimot ovat sekoittuneet tasaiseksi puuroksi. Jos näin ei tee, herää jossain kohtaa rauhallista puulusikalla sekoittelua siihen, että tässä vaaleanpunaisessa puurovellissä on epämääräisen näköisiä vaaleita kökköjä, joiden ei luultavasti kuuluisi olla siellä. Jonka jälkeen alkaa epätoivoinen kökköjen poisto-operaatio vispaamalla (joka nyt on jo myöhäistä) ja tökkimällä kökköjä puulusikalla kattilan reunoja vasten (joka on melko tuloksetonta).

Lopullinen kuohkeushan vispipuuroon saadaan vielä sähkövatkaimella vatkaten, jota pidin viimeisenä oljenkortenani. No, se auttoi hieman, muttei valitettavasti kokonaan. Ja niinpä muuten erittäin herkullista vispipuuroa nautittiin jokseenkin epämääräisten sattumien kera.

Muista siis, hyvä vispipuuron valmistaja, vispata. Kovalla kädellä. Niin teen minäkin, sitten ensi kerralla.

Vispipuuro


1 l vettä
4 dl punaherukoita
1 dl sokeria
1,5 dl mannasuurimoita
4 tl vaniljasokeria

Keitä punaherukoita sokerilla maustetussa vedessä 5 minuuttia. VISPAA joukkoon mannasuurimot. Anna kiehua 10 minuuttia välillä vispaillen. Anna puuron jäähtyä.

Mausta puuro vaniljasokerilla. Vatkaa kuohkeaksi sähkövatkaimella. Tarjoile kylmän maidon kera.

------

Ja tässähän ruksattiin sitten jo toinen kokkailuhaave pois To Cook -listaltani! Jeeee!! Tätä vauhtia pääsen suunnittelemaan seuraavaa listaa jo... no, ensi vuoden puolella :)

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Itsenäisyyspäiväruokia


Siis onko olemassa jotain itsenäisyyspäivän perinneruokaa? Niinkuin joulupöydän rosolli tai vappupiknikin perunasalaatti? Millä ruoalla juhlistetaan rakkaan isänmaan synttäripäivää?

Tiedän, tiedän, no tietenkin suomalaisella perinneruoalla. Karjalanpaistilla ja poronkäristyksellä, lakkahillolla ja leipäjuustolla. Ruoilla, joita on nautittu suomalaisissa keittiöissä näiden 95 itsenäisen vuoden ajan. (Tätä varten oli muuten ihan pakko googlettaa suomalaiset perinneruoat ja löytyi todella hilpeä Wikipedia-luettelo suomalaisista perinneruokalajeista. Mukana esimerkiksi Klimppisoppa, Mustikkapöperö, Rönttönen ja Lanttusupikas. Näihin on pakko tutustua joskus paremmin!!).

Meidän itsenäisyyspäiväpöydässä ei ole tainnut koskaan olla tarjolla mitään erityisen supisuomalaista. Pääasiassa yksinkertaisesti hyvää ja maistuvaa ruokaa, kynttilöitä ja hetken rauhoittuminen päivän historialliseen merkitykseen. Siihen, että saamme ruokapöydässämme nauttia suurin piirtein mitä ikinä haluamme, herkutella, syöpötellä ja saada vatsamme täyteen joka ikinen päivä. Lämpimässä kodissa, rakkaiden kanssa.

Se ei ole itsestäänselvyys. Kiitos isät, äidit, isoisät ja isoäidit.

------

Kuvissa esiintyvää porsaan sisäfilettä meillä syötiin pari viikkoa sitten ja ajattelin, että se voisi yksinkertaisuudessaan olla aika toimiva itsenäisyyspäivän ruokakin. Aikaa keittiössä hääräilyyn ei mene mitenkään erityisen kauan ja lopputulos on maukas ja ripauksen juhlavakin.

Ja onhan ne porsaat aika suomalaisia.

Heheh, nyt kun kaivelin blogiarkistoja, niin tätä samaista ruokaa olen tarjonnut teille arvon lukijat myös viime vuoden joulupöytään. Täältä löytyy ohje! No, juhlapöytä kuin juhlapöytä, hyvää se ainakin on.

Tämän syöpöttelyn jälkeen on hyvä kellahtaa sohvalle katsomaan Linnan juhlia ja Tuntematonta sotilasta. Itsenäisyyspäivän perinnetv-ohjelmia. Niitä kun nyt ainakin löytyy.

Leppoisaa itsenäisyyspäivää!

maanantai 3. joulukuuta 2012

Ravintolassa: Kiila


Muutama sana Kiilasta. Kävin siellä ensimmäisen kerran pari viikkoa sitten. Arki-iltana, ystävien kanssa.

Kokemus oli kaikin puolin onnistunut, vaikka olin joitain ei-niin-tyytyväisiä kommentteja netistä lukenutkin. Sisustus ja valaistus oli marraskuun lopun iltahämärässä oikein tunnelmallinen ja maisemat ikkunapöydästä Stokkan kulmalle viihtyisät. Ruoka (kuvassa oleva Lohi-Skagen Salaatti) maistui herkulliselta, tosin pientä miinusta voisi antaa liian kovista saaristoleivän paloista. Jälkkäriksi maistoin OmenaPurnukkaa, joka oli oikein hyvää. Ysi miikka, täyden kympin jälkiruoka olisi saanut, jos hillottu omena olisi ollut hieman lämmintä.

Palvelu toimi mutta ei mitenkään häikäissyt: vesikannu tuotiin vasta itse ruokien saavuttua (= vettä ruokajuomana juoville puoli tuntia odottelua kuivin suin) ja jälkiruokien aterimetkin unohtuivat jälkijunaan. Näistä pikkumokista ei toki illan fiilis latistunut. Ehkä eniten häiritsi suunnattoman kovalla ollut taustamusiikki, jonka ansiosta kolmen hengen seurueessakin sai melkeinpä huutaa kuulumisensa.

Mutta muuten tykkäsin. Rento illanistuijaispaikka, jonka ruokalista houkuttelee, ja sisutus kutsuu istumaan pidempäänkin. Menen uudelleen.

------

Ravintola Kiila
Kalevankatu 1, Helsinki

perjantai 30. marraskuuta 2012